Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Ei ollut itkijä Marja, vaan Kaisa, joka voihkien vaipui rappujen eteen, sydänalaansa painaen, saamatta sanaa suustaan. Mikä sinun tuli? Juoskaa koskelle apuun! Menikö Marja koskeen? kiljahti Juha. Kun se Karjalan mies kunse vei emännän. Mitenkä vei? Missä? Nyt, nyt ihan ikään minä näin Mitä näit? Tempasi venheeseensä.
Niinkuin nälkäinen susi kylmään aikaan hiipii temppelin ympärillä, jossa lampaita uhrataan, samoin minä eilen kuljeskelin tämän huoneen ympärillä, häntä nähdäkseni tahi kuullakseni edes sanankin hänen suustaan, sillä hänen puheensa on kuin satakielen laulua; mutta turhaan.
Chilon nosti päätään ja lausui: "Heureka!" Nuori patrisin mieli joutui nyt niin kuohuksiin, ettei hän pitkään aikaan saanut sanaa suustaan. "Oletko nähnyt hänet?" huudahti hän vihdoin. "Olen nähnyt Ursuksen, herra, ja puhunut hänen kanssaan." "Entä tiedätkö heidän piilopaikkansa?" "En, herra.
Nuorena oli Hanna täti ollut kaunis nainen, sen näki hänen suurista silmistään, säännöllisesti kaareutuvasta nenästään, kauniista hampaistaan ja suuresta kaunismuotoisesta suustaan, huulistaan, joilla aina oli niin henkevä hymy. Hän oli kotoisin Blekinge'n maakunnasta ja olihan hänessä jotain saaristolaisen rohkeasta hillitsemättömästä luonteesta, joka painoi häneen omituisen leimansa.
Siinä silmänräpäyksessä kirjoitin tänne sedälleni, lyhyesti vain pyysin häneltä työtä mitä hyvänsä ja millä palkalla hyvänsä. Setä kirjoitti ja käski tulla, luvaten hommata minulle toimen pankissa. Mutta kysellessäni neidiltä, jonka sijalle minä tulin, mihin toimeen hän menee j.n.e., sain selville, että minä tulin kuin julma anastaja sieppaamaan leipäpalan hänen suustaan.
Tummaihoinen suomalainen seisoi nyt hiljaa katsellen saalistaan. Hän ajatteli ilomielin, miten arvokas tämä saalis oli hänelle ja torpassa oleville, ja hänen suustaan pääsi harras sana: "Jumalan kiitos!" Näistä iloisista mietteistään hän heräsi kuullessaan kaukaisen pyssynpamauksen. Se kuului alhaalta virran varrelta: Pekankin pyssy oli sanonut sanottavansa. Mitä se sana ilmoitti?
Silloin kääntyi rehtori, ilosta loistaen, Petriin päin ja sanoi: "no Oikari ei nyt lue kirjan sanoilla, vaan aivan omin sanoin vastaa kysymykseen: mitä Henrik ja saksilaiset sitte vastasivat, kun unkarilaiset tulivat heiltä veroa vaatimaan?" Petri punastui, kakisteli, mutta ei saanut sanaa suustaan. "Noo", lausui rehtori kehoittavasti.
Ja se on niin imehellistä niiden, innostui Jaakko Jaakonpoika sanomaan ja otti piipun suustaan, niin imehellistä, että vaikka olis omaisuutensa kuinka perinyt tai itse koonnut, niin ne pitävät sitä aivan niin kuin varastettuna ja väärin saatuna! Se on vähä imehellistä se.
"Mutta äiti, koska luulette minun ehtivän ommella?" virkahti Miina. Isä otti piipun suustaan ja sanoi: "etkö sinä ehdi ommella itsellesi niinä neljäntoista tuntina, jolloin et ole työssä?" Miina ei heti voinut vastata mitään ja silloin huusi pikku Tiina: "nyt tulee papinrouva!"
Santtu käänsi sanomalehden kiinni, mutta hänen silmänsä ahmivat vielä ensi sivulla, tarttuivat hetkeksi aikaa kiinni johonkin ilmoitukseen, ja sitten katsoen taas vuoroon Esteriä, joka veti hansikkaita käteensä, vuoroon neiti Smarinia, hän alkoi kiihkeästi kaivaan liivintaskujaan niinkuin hänen tapansa oli kun hänen suustaan oli tulossa, joka nyt tulikin: »Saakeli!»
Päivän Sana
Muut Etsivät