Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025


Olivathan vaan kaikki ajattelevaiset ihmiset tyytyväisinä siitä, että Pirjo pysyi poikessa, sillä vaikka hän ei ollut sanottavasti tietäjäkään, niin oli hän kuitenkin paha suustaan.

Kuinka elävän käsityksen luokaan taas Latun Liisasta sellainen tulvehtiva kuvakieli kuin hänen lauseissaan 'Vaaran' V:nnen luvun alussa; tai Tepon arviointi, joka 'kiitti hänet kupliksi veden päälle, vaikka torumiseenkin oli syytä; tai Viion lesken kuvaava ihmettely hänestä, että 'mikähän tuulenajama tämä on', ja myhäilevä mainesana: 'niin on kuin olisi äitinsä hänet suustaan sylkenyt'; tai hänen oma surkuttelunsa itsestään, että hän on 'niinkuin kesken ristiltä siepattu'. Se, että missä joku Latun Liisa tai muu aktiivinen, monisärmäinen luonne liikahtaakin, siinä alkaa sanonta lainehtia ja syttyy useimmiten humoristiseen väikkeeseen, se todistaa jälleen sitä, että aihe, henkilötyyppi itse luo Pakkalalla oman tyylinsä, eikä kirjailijan tarvitse muuta kuin antaa hänen elää sanoissaan ja liikkeissään.

Hän oli niin kiukuissaan, että tuskin sai sanoja suustaan, ja kun hän viimein alkoi puhua, tapahtui se melkoista murteellisemmin kuin aamulla. "Luulenpa että tässä hotellissa pidetään minua poika-nulikkana", sanoi hän. "Elleivät varo itseään, niin saavat kyllä nähdä, ettei minun kanssani ole leikkimistä. Jos ei tuo lurjus löydä minun saapastani, niin tulee tästä toista.

Vihdoin hänen päähänsä nähtävästi pälkähti uusi tuuma, sillä hän kääntyi taasen trakilaisten puoleen ja virkkoi: "Reväiskää kieli hänen suustaan!" Kun draama »Aureolus» esitettiin teatterissa tai amfiteatterissa, avautui katselijoille tavallisesti ikäänkuin kaksi eri näyttämöä.

Mutta hän kalpeni, kun tämä riensi epätoivoisen näköisenä häntä vastaan ja saattoi hänet nopeasti sisempään huoneeseen. Siellä tämä heittäytyi polvilleen hänen eteensä, iski nyrkeillään rintaansa ja repi harmaata tukkaansa. Pitkiin aikoihin hän ei saanut sanaakaan suustaan. "Puhu", pyyteli Rautgundis painaen kättään rintaansa vasten, "onko hän kuollut?" "Ei, vaan pako on mahdoton.

Kauppaneuvos oli nyt yhtenäkin käynyt kalpeaksi ja vakavaksi, kylmä, lannistuneen mielen leima oli hänen kasvoillaan, katseensa loi hän maahan eikä sanaakaan saanut suustaan. Me lähdettiin pois, käveltiin sanaa puhumatta kaupunkiin päin, kauppaneuvos jäi yksin seisomaan avopäin huoneensa ovelle.

Mitä maammosi? mitä taattosi? Eihän sillä maammoa eikä taattoa, kun on orpo! Sinäkö sitten yksin haltijana talossasi? Lieneehän sinulla toki veikko? Ei ole ollut veikkoa, vaan mies oli, paljon vanhempi minua, koommin isä. Leski olet? En. Miehesi elää? Eloon jäi. Naiset jäykistyivät jäykistymistään hämmästyksestä, eteenpäin kumarissa Marjaan tuijottaen, ensin saamatta sanaa suustaan.

Mutta sitten alkoi Muttinen, pitkien aikojen päästä eräänä keväänä, nurista, että Putkinotkon raja-aidat olivat rappiolla. Käkriäinen oli laskenut ne kaatumaan ja mätänemään risukasoiksi. Käkriäinen kummastui tästä niin, ettei saanut ensin yhtään sanaa suustaan vastaukseksi.

Jäntin emännän kertomuksesta lisääntyi pelko ja äidin surullinen muoto hävittivät viimeisenkin sulun Elsan itkumieleltä. Niin että Jäntin emäntä tuskin oli saanut oven jälkeensä suljetuksi, kun Elsa purskahti valtavaan itkuun juosten äidin kaulaan. »Herra Jumala, mikä sinulla on lapseniElsa ei kyennyt pitkään aikaan saamaan sanaa suustaan.

Ja niin, kun he toimituksen suoritettua kaikki nousivat polviltansa alttarin edestä, tuli Helena ottaneeksi sen palankin suustaan nenäliinaansa ja kirkosta lähdettyä karisti kenenkään huomaamatta mäelle. Sillä hän oli isältänsä perinyt suuren määrän itsepäisyyttä. Kihlaus. Samana kesänä, mutta myöhään syksyllä tuli Georg oltuaan leirissä Pietarin lähellä takasin hoviin.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät