Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. lokakuuta 2025
"Ruotsin puolelle, Hintsaseni", vastasi Harald ystävällisesti. "Vai Ruotsin puolelle"! arveli Suurpää irveillään. "Mutta minun on täällä Suomen puolella vähän asioimista ja jätän siis teidät hyvästi". Ennenkuin Harald ennätti vastaamaan, oli Hintsa hänelle selkänsä kääntänyt ja meni levollisilla askeleilla tiehensä polkua myöden. Ritarin silmät häntä seurasivat kummastellen.
Hän tuli kirkon ovelle, missä jokaisen jos mahtavimmankin oli velvollisuus riisua sotaiset aseet yltänsä, ennenkuin astuisi Herran, sen Korkeimman, huoneesen. Niin Kurkikin oli tehdä, kun läheltä kuului tuttava ääni ruotsiksi: "No, Hintsa Suurpää, sinä joka tätä kirottua kieltä osaat, laitas, että pääsemme johonkin selkoon".
Sotatorvein ulina ja rumpujen jyrinä kuuluu ensin etäällä, sitte lähempänä. Tähän pauhinaan yhdistyy sittemmin hätä-kellon ääni. Onhan meillä rauha Venäläisten kanssa... Haa!... Jo arvaan, mitenkä asian on laita! Neljäs kohtaus. Antero Suurpää ja Sven Suurpää. ANTERO S. Ken häiritsee yörauhaamme näin kauhistavalla tavalla? SVEN. Ma luulen Tanskalaiset! ANTERO S. Pyhä Maria!
Ebba Naantalin luostarissa. Vai'etkoon sun äänes ijankaikkisesti, sinä hylkiö! Yhdeksäs kohtaus. Edelliset ja Tulleet. OTTO RUD. Valmista itses kuolemaan, raatimies Suurpää! Minä olen päättänyt hävittää maan päältä koko sinun kirotun sukus! Haa! Tätä puolivilliä kansaa täytyy tuntuvasti, ankarasti rangaista! Etkö tahdo rukoilla isämeitäs, ennenkuin menet manalaan?
Tämä tulija ei ollut mikään muu kuin tuttavamme Hintsa Suurpää, joka tukevilla käsivarsilla nosti otuksen korkealle ilmaan, missä sen pienet jalat vallattomasti ponnistivat, kunnes vihdoin mokoma käsi pääsi ottamaan Hintsan parrasta kiinni ja pakoitti häntä päästämään saaliinsa maahan.
Yhteensä hän on julaissut noin kymmenkunnan runovihkoa, joista Kangastuksia, Talvi-yö ja Halla ovat mainittavimmat, kertomarunon Kivesjärveläiset, viisi sarjaa Naamioita, joissa hän on tahtonut ajaa yksinkertaistutettua, koristeellista näytelmän tekotapaa, kolme romaania routavuosien ajoilta Tuomas Vitikka, Jaana Rönty ja Olli Suurpää y.m.
"No, no", katkaisi Suurpää, joka huomasi, että tyttö tahtoi häntä ärsyttää; "onko siis Pohjanpiltti täällä, näillä seuduin"? "On kyllä; sen haaksi on tuolla rannassa, ja itse hän on pari kertaa käynyt tulevaisuuden tietoja isältäni. Minä olen häneen vallan ihastunut". "Ja sinä tiedät, että Harald ritari on Ruotsinmiesten kanssa väijyksissä"? Hintsa kysyä jatkoi.
Suojele nyt onnetonta kaupunkiamme! SVEN. Mä lähden tiedustelemaan! ANTEEO S. Vaan älä viivy kau'an! SVEN. En. Tarpeelliset tiedot saatuani riennän taas kohta tänne teitä suojelemaan. ANTEBO. S. Tanskalaiset! Voi kuinka petyin rauhan toiveissani! Viides kohtaus. Antero Suurpää, Barbro ja Ebba. EBBA. Oi rakas isäni! Sano miksi tämä hirmuittava meteli? BARBRO. Taivaan Jumala!
Hänen muassaan seurasi ystävänsä Hintsa Suurpää, joka monien vaivojen ja vastusten perästä oli löytänyt haettavansa vihollisten maasta ja Hansalaisten kauppiasten avulla saanut hänen lunastetuksi. Molemmat olivat Ruotsista rientäneet Pohjaan, missä Kurki toivoi tapaavansa sekä ritari Harald'in että Lyylin, Pohjan neiden, toisen mieli-haikeaksi, toisen sydämmen suosioksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät