Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Kummallenkaan surmalle ei pannut laki rajaa, vaan heidän mielivaltansa. Mutta annappa vaan omansa takaisin-antaminen rahvaalle olisi yksivaltaisuuden valmistamista; mitä ei ilman kansalaisten verettä voida kostaa, se olkoon oikein tehty.
Enkö lammasten petoa, Sutta surmata osaisi? Lammast' en vihannut enkä Rääkännyt kesyhevosta, En hyvänsisuista miestä Väkivaltoja vakoilin, Saarsin orjan sortajoita. Sutten kaartajaa ja karhun. Kansa ainakin ylisti; Minä kaarsin kauheamman: Surmalle ihmissusia. Säästätkö hukalle hengen, Hukka hengen vie sadoilta Heikommilt', avuttomilta.
Kuulinhan tosin sinun panevan ehdoksi, että minun henkeni säästettäisiin, joka ehto piankin olisi ollut unhotettu, kunhan kerran olisi ruvettu miekkasille. Mutta mitä hyötyä siitä, että sinä olisit kreivittäret pettänyt, minulla olisi voinut olla, paitsi että olisin ollut surmalle tai vankeudelle alttiina, sitä seikkaa, ei mikään ihmisjärki taida arvata.»
Hänellä on neljä vuorelaisneitosta ja sama määrä paljaspolvisia poikia käskyjensä täyttäjinä.» »Ja mitenkä te olisitte menetelleet, hyvät herrat?» vastasi Allan, yht'äkkiä kääntyen pois vuorelaisesta, jota puhutteli; »olisitteko jättäneet viattoman naisen, lapsuutenne leikkikumppanin, väkivaltaiselle surmalle tai nälkäkuolemalle alttiiksi?
Minut surmalle lähetä. TYTT
Prinssi oli jo syntyessään niin ruma, että kuningas kauhistui ja kuningatar surusta kuoli. Kun kutsuttiin tietäjät, niin neuvoivat nämä kuningasta antamaan prinssin surmalle, sillä hänestä oli tuleva onneton, kun kukaan ei häntä rakastaisi. Prinssi annettiin syöjättärelle, joka vei hänet synkkään korpeen, mihin ei päivä koskaan paistanut.
Kun tuli ehti tämän sulun eteen, täytyi sen pysähtyä, kunnes kuumuus tuli niin kovaksi että se voitti kosteuden, ihan kuin sotajoukko, joka malttamatonna odottaa ampuvan patterin vaikutusta, joka raivaa tietä surmalle ja hävitykselle.
Meren haukea haenko Vaiko sutta suon selältä? ARMI. Surmalle jos suistunetkin, Siit' ei siskosi palaja. Vaan pakene raihnojasi Salon synkimmän sisälle. Siellä vuosia monia Viivy, kärsi katkerata Rangaistusta rinnassasi, Kunnes aika tuo apunsa, Kuluttavi kurjat muistot, Taas palajat paikoillesi, Pestynä pahoista töistä Katumuksen kyynelissä. Itket kuin imevä lapsi! Sulla vielä on sydäntä.
Kunpa kuolisin poloinen, Katalainen katkiaisin, Sukat Surmalle tekisin, Paiat Kalman poikasille Sukat suurista suruista, Paiat päivistä pahoista, Housut huolen kankahasta, Iholiivit itkuloista. Kunpa kurja kuolisinki. En minä sinä ikänä, Kuuna kullan valkiana. Näkijälle kättä näytä; Näkijä valehtelevi Syöäksehen, saahaksehen, Kylläisnä eleäksehen.
KOTRO. Joka jousi, kaikki kalvat On hereillä. KULLERVO. Muistakaatte: Untamon lopetan itse! MUTRU. Se sinulle, muita muille. TUIRO. Mulle eukot antanette Niitä hoivata osaisin. KULLERVO. Surmalle joka tenava! Muille ei se vannokaatte! JOUKKO. Vannokaamme! KITKA. Vannoisinko! Vaikka neuvoisitte muuta, Tottelisin surman suuta. Suun ja vatsan aina muistan.
Päivän Sana
Muut Etsivät