Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Sä houkuttajani niin hentoinen, niin taivaallinen, nyt yht'äkkiä sun tunnen. Miks, oi Luoja, niin myöhään! Vaan niin valmiit pettämään olemme itseämme, kunniaa hylyille suomaan vasta-kunniasta. Ei toistaan tunne ihminen.
Kaikki, juhlat, konsertit, ensi-illat, päättyivät häneltä päivällisiin tai illatsuihin, pikkutunteihin jälkipäivän uupumuksen suomaan toistaiseksi lykkäämiseen ja vapautukseen kaikesta, minkä oli päättänyt ja itselleen ja muille luvannut. Mutta joskin hänessä oli tällaista karjalaisen kevytmielisyyttä, sen vikoja ja heikkouksia, niin oli hänessä keskittyneenä sen parhaatkin puolet.
Konrad astui myöskin alttarin luokse jotenkin rohkeasti, vaan vannoessa hänen äänensä kuului epäselvältä, juurikuin kypärä olisi sen tukehuttanut. Hänen huulensa, joilla hän rukoili taivasta suomaan hänen oikealle asiallensa voittoa, kalpenivat jumalattomaa herjausta lausuessaan.
Niistä syttyi sydänjuuri, puhe nosti miesten mieltä, vaikkei sorea ja suuri, Munterin vain omaa kieltä; kunniamme julki tuomaan, soturille muiston suomaan sana riitti sattuvainen; lausui »Olit suomalainen!» Hän portailla seisoi, lakki oli kuosia sotilaan, oli kannukset, ratsastakki; hän aikoi ratsastamaan.
Kysymyksen herra paroonin ehdottamasta ruotsalaisesta koulusta voi sitäpaitsi ottaa erikseen esille; tähän asiaan se ei kuulu. Meillä on valitettavasti ikävät kokemukset siitä, että suomalaiset kerran itselleen etuja saatuaan eivät suostu ruotsalaisille niitä suomaan. Samat ovat kokemukset meilläkin.
Toivo hohtaa Silmäst' Antin, totinen, Sama toivo häntä kohtaa Katsehesta neitosen. Anna uskollisin mielin Hälle vastaa, hellin kielin: "Katso kuusta vieressämme, Ainiaan se vihannoi; Kuvatkoon se lempeämme, Jot' ei talvi murtaa voi! Aina olkoon, niinkuin kuusi, Lempemmekin tuore, uusi!" Antti läksi. Vuodet vaipui Ajan virtaan nopeaan, Verkalleen vaan onni taipui Hälle suomaan lahjojaan.
Hänen kukkapöytänsä on vähitellen suurentunut kasvihuoneeksi, ei suureksi tosin, mutta kyllin tilavaksi kasvattamaan kauniin viiniköynnöksen jota paraikaa rypäleet kaunistavat ynnä monta kaunista jopa harvinaistakin kasvia sekä suomaan perheelle pienen Italian omassa kodissaan, niin että se keskellä pohjoista talvea voi nauttia etelän suloutta.
CASSIUS. Elääkö Cassius Huviksi vaan ja nauruks Brutollensa, Kun synkeys ja huoli häntä vaivaa? BRUTUS. Niin, synkkä olinkin, kun lausuin tuon. CASSIUS. Sen verran tunnustat siis? Kätes mulle! BRUTUS. Vie sydänkin! CASSIUS. Oi Brutus! BRUTUS. Mitä tahdot? CASSIUS. Sull' eikö ystävyyttä suomaan anteeks, Kun kiukku tuo, jonk' äidiltäni perin, Mun saattaa muistamattomaks? BRUTUS. On, Cassius!
Mit' oonkaan sietänyt! Mit' olinkaan viel' lisää valmis kärsimään! Vaan kauan hän kartellut jo noit' on palmuja, jotk' ympäröivät Vapahtajan hautaa; ja missä piilee hän, ei kukaan tiedä. Mit' aprikoitte? NATHAN. Sitä aprikoin, mi vaikutus voi sieluun sellaiseen kuin Rechan olla tällä. Halveksuntaa sen kestää, jolle sydän vaatii suomaan niin suuren arvon!
Sä tuskin kadehdit pään kaljun ympäriltä kultakehää kuvassa marttyyrin; ja milloin vaan näet laaker-seppeleen, se enemmän on varmaan merkki tuskien kuin onnen. ANTONIO. Mua armas suusko tahtois opettaa maailmaa turhamaista halveksimaan? LEONORA. Sua minun ei lie tarvis opettaa jok' ansiolle suomaan arvonsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät