United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !


Huolellisesti puhdistettuina karvoista tekivät ne sorjan vaikutuksen, mutta olivat samalla jäntevät kuin ainakin soturin käsivarret, jotka ovat tottuneet käyttämään miekkaa ja kilpeä. Hänen päässään oli ruususeppele. Kulmakarvat olivat kasvaneet yhteen nenän kohdalla, silmät loistivat, ruskea iho hohti. Hän oli kuin ruumiillistunut nuoruus ja voima.

Virkki, ja hält' ase viuhui päin, valahuttaja varjon, eik' ohi iskenyt, vaan kuhun tähtäsi: pään kypäräisen kukkurahan, mut kilpistyin kävi vaskehen vaski, vammaumatt' ihon sorjan, näät pään varje sen esti, kolminkertainen kypär' uljas, lahja Apollon. Kauas hoipertuin väen turviin taansihe Hektor, lysmyi polvilleen, käsin vankoin sai nojatuksi vasten maata, ja yli silmäin laskihe synkkä.

Sen nyt arkust' otti hän puhdistain rikill' ensin, sitten huuhdellen sitä sorjan veen solinassa, huuhtoi myös kädet itse ja viiniä kaas säkenöivää; palvoi pirskoittain pihan keskeen viiniä, katse luotuna korkeuteen, salass' ei salamoitsija-Zeulta: "Valtias Dodonan tylytalvisen, turva pelasgein, kaukana-kaitseva Zeus, jonk' ennusmiehinä siell' on jalkoja huuhtelemattomat, öin maass' uinuvat Sellit!

Jo katkesi kansan jousi, ja vesillä Suomeni sorjan tään vain sorron haahdet sousi. Käsi vierahan oli ohjissa maan. Savut hiljaiset korvesta kohosi vaan. Taas tähdet ne tuikkivat kiivaammin. Jo korven kansa nousi ja kautta Suomeni sorjan tään taas Suomen purret sousi. Maat, kunnahat jo kukkivat. Helavalkeat vuorilla leimuavat. Ken tohtii ne valkeat sammuttaa? Ken ryöstää soihtusi sulta?

Siihen hänt' uros iski ja auki jo viils ihon sorjan, pois veti keihään taas. Mut vaskenvälkkyvä Ares huus, kuin yhdeksän, jopa kymmenen ois tuhatkuntaa urhoa karjaissut, kun vimmoin iskevät yhteen. Kauhupa kaikkia kouri, akhaijeja, miehiä Troian, puistattain, niin huusi nyt Ares taistelonahne.

Jopa päättyi petran päivämatka, jopa soutu sorjan joutsenenki, ihastellen, ihmetellen kaikki jäi nyt katsomahan kankahalle, katsoi taivahasen, maahan katsoi, katsoi toinen toisehensa, eikä tiennyt mistä oli miekka tullut, kusta revennynnä päivän reikä.