Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. toukokuuta 2025


Metsäläinen hämmästyi tästä aavistamattomasta menettelystä, ja se pikainen, julma silmäys, jonka hän viskasi Hirventappajan ruuheen päin, ilmoitti hänen sisimmät ajatuksensa. Mutta pian sai hän takaisin entisen ystävällisen katsantonsa ja tyytyväinen hymy pani hänen huulensa ryppyyn. "Hyvä", lisäsi hän kovemmalla painolla kuin ennen; "nuori pää, vanha järki. Tietää mitenkä riita on ratkaistava.

Holt tarttui laihoilla, koukkuisilla käsillään sängyn reunaan ja koetti kohottaa päätään vähän. Hän katsoi Korneliaa jyrkästi silmiin, ikäänkuin hän olisi tahtonut lukea hänen sisimmät ajatuksensa, ja äkkiä hän käsitti, miksi Kornelia oli tullut. Epäluuloinen, karttava katse oli kadonnut, hän näytti iloisesti hämmästyneeltä, nöyrän kiitolliselta; hänen kasvonsa tulivat monta vuotta nuoremmiksi.

Hyvinpä he suoriutuivatkin pelastaessaan kadulla olevat vihollisten pommeilta. Hartman tarttui käteeni ja veti minut muutamaan avaraan käytävään. »Ne eivät ole meidän tovereitamme», kuiskasi hän minun korvaani. Käytävän sisimmät ovet olivat lukitut ja salvatut. Me emme voineet liikkua paikaltamme. Seuraavassa tuokiossa kolonnan rintama kulki meidän ohitsemme.

Hänen täytyisi lukea minun sydämmeni sisimmät ajatukset, koskaan siihen kyllästymättä. Hänen täytyisi huojentaa kaikki huoleni, hänen täytyisi valkealla kädellään pyyhkäistä pois kaikki synkät varjot, hänen sylinsä täytyisi olla avoinna, kun minun väsynyt sieluni tarvitsee lepoa.

Mutta tämäkin peruste raukesi tomuksi, kun Betti tädin puhe omastatunnosta ja velvollisuuksista alkoi hänessä vaikuttaa yhä enemmin. Liisalla oli avoin ja rehellinen luonne ja kun hänen sisimmät tunteensa kerran olivat joutuneet ristiriitaan, täytyi kaikki tulla päivän valoon, kaikki tulla koetelluksi tarkan mietiskelyn, tai kenties uskonnollisen oikeellisuuskäsitteen valossa.

Monta kyyneltä vuodatti Eevi taas eronhetkenä, moni tuskallinen tunne ahdisti hänen mieltänsä. He olivat olleet niin onnelliset tässä sievässä pikku kodissaan, Heikki, hän ja vanha Maija. Miksi täytyi taaskin erota! »Telle est la vie, un long adieu», kirjoitti hän päiväkirjaansa, ja niissä sanoissa värähtelivät hänen sydämensä sisimmät tunteet. »Sellainen on elämä, pitkä hyvästijättö

Katteini Malm katseli tarkasti keskievaria muutaman silmänräpäyksen ajan, ikäänkuin hän olisi tahtonut tutkia tämän sisimmät ajatukset. Sitte sanoi hän: "Tunnetko sinä Erkki Ollikaisen?" "Tottahan nyt. Hän on kerran pelastanut minun karhun käsistä. Tämä tapahtui noin vuosi sitte".

Vaan ei hän voinut siihen vastata ... pelkäsi äänensä vapisevan. Mutta hän tunsi, että ylioppilas lausui hänen sisimmät tunteensa. Vaan vaikka hän sen tunsi ja vaikka sitä ajatteli ja sen ymmärsi, kulki vieressä ja sekaantui yhteen toinenkin tunne, se, että hän oli ikäänkuin hänen syliinsä suljettu, joka hänen takanaan seisoi.

Hänen ystävällinen tervehdyksensä, kohtelias käytöksensä rohkaisi minua kerrassaan ja kun hän pyysi minua sisään kamariinsa, lausuin pyyntöni ilman sanottavaa levottomuutta. Kreivi otti minulta tauluni, asetti sen kalliille mahonkipuupöydälle ja tarkasti sitä monta minuuttia hyvin tarkkaavasti. Silmäni kiintyivät hänen kasvoihinsa, ikäänkuin olisin tahtonut arvata hänen sisimmät ajatuksensa.

Mut, vaikka lemmin, teit' en kosinut; Ja sentään soisin, että oisin mies, Tai että naisell' oisi miehen oikeus Puhua ensin. Armas, salpaa suuni, Tai haltiossa sanon vielä jotain, Jot' ehkä kadun! Oi, vait'-olosi, Ovela mykkyydessään, heikon urkkii Sisimmät salaisuudet. Salpaa suuni! TROILUS. Sen teen, vaikk' armain sointu siinä soi. PANDARUS. Siroa, toden totta!

Päivän Sana

soimauksillaan

Muut Etsivät