Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Olipa se kelpo korvapuusti, minkä se minulle antoi; se putosi kuin vuori päälleni, mutta minä luiskahdin samalla, ja sentähden minä kaaduin. Kiitos sinulle, Rosen, viimeisestä laukauksesta. Ei ikinä ole nähty kauniimpaa lyijyn kulkua; kuulin sen vinkuvan kuin mikä lemmon sikiö kaksitoista tuumaa pääni päällä, ja oikeaan se osui, muuten en olisi ikänäni enää hanaa virittänyt.
"'Kirottu sikiö! karjasi isä, ja kun Matti aikoi lähteä pois, tarttui hän poikansa rintapieliin ja silmänräpäyksen ajan koetti pudistaa häntä, mutta Matti seisoi jäykkänä, kuin seinä. Hirveä oli se silmäys, jonka hän sitten heitti poikaansa sanoessaan painolla: 'sinä nait Kivelän Kaisan, etkä ketään muuta.
Eihän suostu sonnisilmä Tässä kanssain iltaan istumaan; Kontis metsäkyöpeliksi, Paistikaksi pedon poskehen. Pidä hän viel poikanasi; Pian itse taas hän talluttaa; Eihän pila paljon paina, Viisi kuusi naulaa korkeintaan. Vitkommin sä varvastele, Noinpa ällös tulta pyrskien, Heitä suru Helmikeistä, Kyytöseljistä ja Koivopäist; Kyllä jälleen lehmät löytyy, Löytyy säästäminä susien.» Tuohon lausui tyttö vieno, Rukoellen äänel haikeal: »Huuda kerran huikeasti, Huuda, Hanko-ukko kultanen, Anna pauhaa partakuusten, Että peto kauvas pakenis; Huuda kerran huimaavasti, Valta-äänelläsi luihkase.» Tuohon lausui ukko uhkee, Moukin poskestansa painaen: »Pianpa on tuokin tehty, Pian pantu julma jolaus»; Ja hän huusi hirveästi Ammottaen kohden korkeutt', Huusi kerran, huusi toisen, Huusi kerran kolmannenkin viel: Kaiku ympärkiiriskeli, Metsä, maa ja pilvet jylisi. Huuttuansa lausui äijä, Ruttoruskeana poskiltaan: »Tekee työnsä moinen huuto, Kolme jolausta julmaa näin. Mutta ellei tuostakana Vetonaulaks oikein olisi, Kyllä keinon toisen tiedän, Jolla soitan suren sukkeloon, Hiien hakaan hallaturkin, Tahi leukaluunsa lukkoon lyön Lappalaisen lukemilla, Sanasilla vallan sarvipäil. Kuules nyt, mun kynäseni, Kuinka Mehko meiltä manataan: 'Marssi, poika, muille maille, Korven kammo, konnan sikiö, Häntähurri, Hornan halli, Vilkase kuin tuli turkanen! Ellet mielis melkotella Pojes tuntureille tuulien,
Hän yksin tietää, mikä voutia vaivaa: on kuullut hänen yöllä nimiä huutavan ja asioitaan unen houreissa haastavan. Heluna! huutaa vouti yht'äkkiä. Mutta ennenkuin Heluna huoneen suojasta joutuu, vaikka juosten rientää, hyppää hän jo pystyyn ja karjaisee uudelleen: Heluna, herjan sikiö! Vie airot rantaan! Heluna ottaa airot porstuan kupeelta ja aikoo mennä.
Ei maksa vaivaa ruveta noin tyhmistyneeksi, kun tiedätte yhtä hyvin kuin minäkin, että sikiö ne on varastanut. Tuokaa ne siis heti paikalla tähän, sen neuvon hyvällä." Matami Jonson pani kätensä ristiin ja puristi niitä varovasti vastakkain.
Sinun isäsi ja minun mieheni ovat naapuruksia» hänen äänensä oli kuin käärmeen sähinää »muusta tuttavuudesta minä en tahdo tietää mitään. Tuommoinen köyhä lukkarin sikiö! Niin....» Hänen täytyi vaijeta, sillä kirkkoherra meni juuri heidän ohitseen. Hän oli kuullut, mitä eukko sanoi.
Mutta annas kun katson haavaasi." "Katria!" sanoi taas aseseppä; "katsokaa vaan Katria!" "Kyllähän Dorothea häntä katsoo", vastasi Simo; "ei hämmästys ja säikähdys tapa ihmistä mutta väkipuukot ja tikarit niin tekevät. Eikä ole hän, vaikka lihani ja vereni sikiö, minulle rakkaampi kuin sinä, Henrik kulta, joka olet minun poikani rakkauden kautta.
KULLERVO. Takaisin en käänny. KIMMO. Isäs huoneesta et vielä kaukana ole. KULLERVO. Ei takaisin, vaan suorasti Untolaan. Mene sinä ja kuollees maahan kätke, mutta jos et sitä mieli tehdä, niin maatkoot niinkuin kaaduit. KIMMO. Sinä sikiö villisuden! Minä menen, mutta hitaasti kuin kuolemaan. KULLERVO. Nyt Unnon luoksi; hän kaiken tämän syy ja alku. Nyyrikki, käy eteenpäin ja osoita tie.
Mutta tällä kertaa oli lapsi tullut maailmaan elävänä, vaikka se oli vaan seitsemän kuukauden vanha sikiö. Kaikki oli näyttänyt niin lupaavalta, mutta elämä tekee usein tuollaisia omituisia poikkeuksia.
Päivän Sana
Muut Etsivät