Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Haukkuukohan tuo oravaa? aprikoi joku. Miksei haukkuisi, tuommoinen pystykorva. Teertä ja oravaa! Mutta ei tämä oikea lintukoira ole. Taita parhaiten haukkua matkamiestä ja reppuria. Ja sikaa ja lehmää, heh, heh... Talonvahti tämä on. Näkeehän sen naamastakin. Mutta on se ollut tappelussa. Katsokaahan! Kyllä koira haavansa nuolee.
Kun herrat olivat nousseet tunturille eivätkä olleet äänen kuuluvissa, huudahti Mikko iloisesti miehille: Nyt lyödään kuin vierasta sikaa. Nyt tiedetään mihin mennään. Kuka sen on sinulle sanonut? murahti Kankaan Väinö, johon Mikko oli jo tukkijoella tutustunut. Heistä oli tullut hyvät ystävät, jotka aina leikillä aikaa hauskensivat.
Ja niin alkoivat he taas siinä juoksun kiivaudessa tutkia ja eristellä viisautta, perusteellisesti, kuten teurastaja pistettyä sikaa. Siinä ravijuoksua painaen Sakari, näet, taas valitti sitä, että hänellä on sittekin päässä liikaa viisautta. »Laske se pois ... se liika!» neuvoi silloin se seitsenpäinen, viisaustieteen tohtori Tarkkilainen.
Tahdonpa ottaa ensin pienen yleiskatsauksen kaikista tarjona olevista mahdollisuuksista, jatkoi Antti samaan nuottiin. Ei sikaa säkissä enää. Kaikki mahdollisuudet ovat sinulle tarjona, huomautti Soisalo hiukan vakavammin. Mutta muistakin, että sen täytyy olla rikas, määrättömän rikas. Ei kukaan hullu mene enää köyhän kanssa naimisiin näinä aikoina.
Taas syyhyttelin sikaa ja sain sen loikomaan kärrille, ja sitte läksin menemään taas ryökkinöiden luo. Pääsin kyökkiin asti, niin jo alkoi taas haukkuminen kuulua. Minä taas sen peliin. Sika ennätti jo putkahtaa maahan ja alkoi juosta koiraa pakoon ... koira perästä ... minä sen perästä. En kumminkaan saanut sikaa kiinni, ennenkuin piika toi ämpärillä juomista.
Sika välistä vinkui ja kompuroi rattailla ja pyrki hyppäämään maahan. Olisi pitänyt sikaa syyhyttää ja hevosta ajaa; siinä oli kiirettä myydäkkin... Hevon kompurakin vielä pelkäsi. Hyvästi minä kuitenkin pääsin ... ei mitään vaaraa tapahtunut... "Kun aamusella vähän päivää alkoi tuntua saavuin kappalaisen ryökkinöiden pihalle.
PASANTERSKA. Hyi, missä nyt sikaa tapetaan! PASANTERI. Porsaspa tuo vain kuulostaa olevan. PASANTERSKA. Mutta se raukka huutaa henkensä lähtöä. Hyvästi, täti! RAJALINSKA. Hyvästi, minun päivänpaisteeni, minun kesäni, leivoseni. Jumalan haltuun. EEVA. Hyvästi, setä! JUNKKA. Hyvästi, lapseni, minun reipas tyttöni! EEVA. Kuulkaa, setä, mikä vahinko!
Vene saa liukua sivu Koiraniemenkin, minä istun perässä selkäkenossa ja mela kainalossa ja uitan sikaa, antaen virran viedä. Salmi suurenee, virta laimenee, vene kantautuu ohi pappilan uimahuoneen ja pysähtyy tyynen salmen keskelle pappilan laiturin kohdalle. Pappilassa ovat salin ikkunat auki ja sieltä kuuluu pianonsoittoa ja kaunista laulua.
Hän kävi katsomassa toisessa kamarissa ja käski minua sitte menemään sinne. Minä menin paikalla. Ryökkinät olivat juuri aamukahviaan juomassa. Minä aloin heille paipatella pahojain. Itkin ja rukoilin heiltä armoa. Kerroin kaikki minun asiani ja minkälaisessa tilassa olin. Alkoi kuulua samassa koiran haukunta. 'Eiköhän tuo karkota minun kärriltäni sikaa' ... älähdin ja töytäsin katsomaan ikkunasta.
Ja pökkerehti sinne ja tänne kuni kukkopoika pimeässä. Mutta Antti vaan lauvisti takalihoille kuni vierasta sikaa ja kiljui: Mene pois työstä. Nyt on viimeinen käsky. Tässä on viimeinen käsky.» »Hyvä kai tuonlaisessa asiassa on olla vieraanamiehenä, kun noin selvästi näkee asian», lisäsi vielä joukosta Tannilan Aapeli ja nytkäytti ruumistaan vakaumuksen merkiksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät