Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
Nyt käsivarrellaan hän Akhilleun polvia kietoi; peitseen tarttui taas, sitä päästänyt ei käsi toinen, näin sanat siivekkäät rukoellen siinä hän äänsi: "Polvias kietoen sult' anon armoa, säästä, Akhilleus!
Metsä tuoksahteli niin raittiisti tuskin tuntuvassa aamutuulessa ja linnut, nuo sinisalojemme siivekkäät laulajat visertelivät oksilla iloisesti peippelehtäen. Kiilusilmäinen sisilisko, lehmiä säikähtäen, puikeltihe ruohokkoon kauemmaksi karjotiestä. Kukkasten kuvussa kimalsi kastehelmi, jota auringon, hienon autereen läpi paistavat säteet kultasivat.
Vaan salipylvähiköstä Apollon korkea Here kutsui kohta ja taivaisten sanansaattajan Iriin, näillepä näin sanat siivekkäät hän laati ja lausui: "Rientäen menkää, teitä on kutsunut Zeus laell' Idan, sinnepä tultua, kasvot Zeun kun kumpikin näätte, tehkää, täytelkää, mitä teille hän pannevi työksi." Virkki ja Zeun salipylvästöön meni korkea Here istuimelleen taas, mut pois he jo kumpikin kiiti.
Eikä siinä kaikki, sillä yölepakkojen äänekäs surina ylhäällä tornissa kiusasi korviani ja hämmensi ajatukseni. Ja alas lentäessään nuo ilkeät siivekkäät tupsahtelivat tuon tuostakin vasten kasvojani ja ruumistani. Torni oli luullakseni kuusikulmainen ja jokaiseen rappujen käänteeseen oli asetettu erilainen suuri kivi, joka yhdisti eri porrasjaksot toisiinsa.
Näin sanat siivekkäät jopa lausui sankari hälle: "Taas, tytär aigiinkantaja-Zeun, sinä miks olet tullut? Vai näkemään ylimielt' Agamemnonin, Atreun poian? Vaan minä sen sanon sulle, ja täyttyvä myös se on totta: röyhkeydestään hält' äkin mennyt herja on henki."
Keksi jo nuo Sthenelos, Kapaneus-uron loistava poika, huus sanat siivekkäät heti, hilliten Tydeun poikaa: "Oi Diomedes, poika sa Tydeun, ystävä kallis, urhoa kaks sua päin näen taistoon kiitävän, joilla ei väkivertaa lie, jalo jous-uro Pandaros toinen, poika Lykaonin, taatostaan ylen ylpeä, toinen Aineias, joka kerskailee urojuurt' olevansa ylvään Ankhiseen, emo taas Afrodite on itse.
Nähdessään Helenen he nyt astuvan tornia kohti toisilleen sanat siivekkäät jopa kuiskivat hiljaa: "Ei ole kumma, jos voi polon pitkän kärsiä vaimon 156 moisen vuoks urot Troian kuin varusääret akhaijit. Kuin jumalattaret itse hän kaunis on, katsoa ihme. Vaan kotimaalleen matkatkoon, ylen sorja jos onkin, turmaks älköön meille ja lapsillemmekin jääkö!" Kuiskivat noin.
He juoksivat kautta kaikkien puutarhan koukkuisten käytäväin tyttö edellä, Eerikki jäljessä, niinkuin leikkivät lapset, niinkuin siivekkäät pääskyset, ajattelematta muuta kuin sitä hetkeä, jossa elivät.
Valtias riemastui Agamemnon, kun näki heidät, noin sanat siivekkäät heti virkkoi kuuluvin äänin: "Aiaat, päälliköt aimot, akhaijein päät sopavankkain, tarvis teitä mun ei ole käskeä, ei kehotella; tarmoin taistelemaan väen innostattehan itse.
Anovasti jo virta Herelt' armoa huus, sanat siivekkäät heti virkkoi: "Here, miksikä näin mua muist' yli poikasi vainoo? Niinp' ei suur' ole syy toki mun kuin kaikkien muitten, mieltäsi vastustain jotk' iliolaisia auttaa. Vaan minä tauota tahdon nyt, jos niin sinä käsket; tauotkoon hän myös.
Päivän Sana
Muut Etsivät