Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025


Minä tiedän, että Fritzillä oli hyvät syyt siihen hyvät, todelliset syyt, niinkuin hänellä aina on; ja me näemme hänet jälleen, niin pian kuin hän katsoo oikeaksi." Fredrikin kertomus. St. Sebastian, Erfurtissa, Tammikuun 20 p. 1510. Peräytämätön askel on astuttu. Minä olen ruvennut munkiksi Augustinin-luostariin. Minä kirjoitan tämän Martin Lutherin kammiossa.

En, minä en tunne teitä, eikä ole neiti minua lähettänyt pyytämään teitä hänen puheilleen, eikä ole myöskään nimenne herra Cesari, eikä ole tämä nokka minun nokkani, ei! Ei mikään ole sitä, mitä se on. SEBASTIAN. Hupsuuttas toisillen voit kaupitella; Et tunne sinä minua. NARRI. Kaupitella hupsuuttani! Hän on kuullut tuota sanaa käytettävän suuresta miehestä ja sovelluttaa sitä nyt narriin.

Mutta kun näemme hänet eikä hän enää ole Fritzimme, vaan veli Sebastian! kun hänen kotinsa on Augustinin-luostari! hänen äitinsä kirkko! hänen sisarensa kaikki hurskaat naiset eikö se olisi melkein pahempi kuin ettemme näkisi häntä ollenkaan? Me muutamme kaikki kuukauden perästä Wittenbergiin, paitsi Pollux, joka jää tänne serkku Konrad Cottan tykö kauppamiehen oppiin.

Vaan kun huomenna he tutkii, Enkä vastata ma voi; Viisitoista raippavitsaa Seljässäs, Sebastian, soi? Oi, en voi ma sitä jättääJa hän itki, polvistui, Kyynelin ja rukouksin Unen helmaan laskeutui. Heräs koittehessa vasta; Hämmästyvän näytti mies, Kolmen tiiman päästä heidät Taasen tulevan hän ties.

Lähemmäksi romanttikoja oli näytelmätaiteen periaatteita määritellessään jo tullut Sébastian Mercier, joka selitti, että "koska teaatteri luonteeltaan on valetta, niin pitää sitä koettaa saada niin uskottavaksi ja todenmukaiseksi kuin mahdollista"; ja koska näytelmätaiteen hänen mielestään pitää antaa "laajaperäinen ja todenmukainen kuva ihmiskunnasta", niin pitää sen etupäässä esittää nykyajan ihmisiä ja elämää.

SEBASTIAN. Pois kätenne! HERRA TOPIAS. No, no, herraseni; en aio teitä niinkään päästää. Kas niin, nuori solttu, miekka tuppeen vaan! Teissä on nenää, huomaan. Kas niin! SEBASTIAN. Mun täytyy päästä. Mitä nyt aiot? Jos vielä mua kiusaat, vedä miekkas. HERRA TOPIAS. Mitä? Mitä? No, sitten kai minun täytynee laskea luoti tai pari tuota sinun hävytöntä vertasi.

Ette ole mokomaa ennen nähnyt; tuskin voin pidättää kättäni antamasta hänelle korvatillikkaa. Tiedän, että neiti häntä leipoo; ja silloin se hupsu vaan hymyilee ja pitää sitä suurena suosionosoituksena. HERRA TOPIAS. No, vie meidät, vie, hänen luokseen. Kolmas kohtaus. Katu. SEBASTIAN. En tahtonut ois teitä vaivata, Mut koska mieliksi on vaiva teille, Niin siit' en teitä nuhdella nyt tahdo.

Kaupitella hupsuuttani! Varonpa, että tuo suuri kolho, maailma, lopulta rupeaa teikariksi. Mutta olehan nyt hyvä ja hellitä tuota oikkujesi vyötä ja sano, mitä minun tulee kaupitella arvoisalle neidille. Kaupittelenko, että sinä tulet? SEBASTIAN. Pois minusta! Pois, hupsu narrinparta! Kas, tuossa rovon saat! Jos vielä viivyt, Niin ehkä tulee palkka huonompi.

Silloin oli isän hänelle kertominen, mitä vanhoista mestareista tiesi, ja tyttö ei ensinkään tahtonut uskoa, että sävelten valtakunnan suuri hallitsija Sebastian Bach oli pitänyt rumaa pitkää peruukkia ja Händel mestari niin ankarasti nuuskannut.

Eikö siitä hetkestä asti, kuin minä, yksinäni huoneessani ja kuultuani, että Eva oli sairastunut, lankesin maahan Jumalan eteen ja, pelosta karttaen Hänen loukattua nimeänsä, lähestyin Häntä Hänen pyhän martyrinsa kautta ja lausuin: "hurskas Sebastian, niitten nuolten kautta, jotka lävistivät sinun sydämesi, torju ruton nuolet kodistani, ja minä rupean munkiksi ja vaihdan oman syyllisen nimeni sinun nimeesi" eikö siitä hetkestä asti Eva alkanut tointua ja eivätkö siitä ajasta lähtien kaikki sukulaiseni pysyneet terveinä?

Päivän Sana

raatiherran

Muut Etsivät