Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Luota sinä vanhan miehen sanaan. Minulla oli jo pitkä parta, kun sinä vielä paitaressuna käydä lyllersit. Ukko souti nyt edellä, ja me seurasimme hänen veneensä vanassa. Hän näkyi tarkoin tuntevan kaikki akanvirtapaikat, mikä suuresti helpotti soutua. Ensimmäinen koskipaikka meni hyvin, vaikka meistä Ville oli ainoa, joka oli tottunut sauvointa käyttämään.
Hänen ei tarvinnut kauan odottaa sopivaa tilaisuutta, sillä jo maaliskuun 1 p:nä seuraavana vuonna, 1737, sattui piispa Jonas Fahlenius tulemaan Raumalle pitämään piispantarkastusta, ja silloin löi koston hetki. Leikki oli kaukana siitä, mitä varapastori silloin esitti anomuskirjelmässään, joka sanasta sanaan otettiin piispantarkastuspöytäkirjaan.
Jos olisin myöntänyt luottavani lääkärin sanaan, olisi hän heittäynyt epätoivoon. Kun sitte olin yksinäni ja valvoin pitkältä aamua, pistellen neulaani kerta toisensa perästä vaatteen läpi, täytyi minun se monesti seisattaa, pyyhkiäkseni pois kyyneleitäni. Lettie ja minä olimme molemmat yksinäisenä maailmassa meillä ei ollut isää, ei äitiä eikä ketään tiettyä sukulaista.
Sanotaan, sopersi Ilpotar tietämättä oikein, mitä lupasi. Mutta sen hän vain tunsi, että hänen vastustelematta täytyi totella ja tehdä, niinkuin käski tuo outo mies, ja viedä se sanasta sanaan perille. Ilpottaren mentyä heittäytyivät pastori ja Reita vuoteelleen ja nukkuivat kohta. Herättyään aamulla eivät he huomanneet talossa ainoatakaan asukasta. Talo oli kuin autio.
Niin kyllä, mutta silloin eivät he olisikaan puolisot, vakuutti jokin sisällinen ääni. Hehän ovat vaan herra ja palvelija. Mutta eiköhän mainita raamatussa tuosta alamaisuudesta? Kuinka olet sinä nyt niin ihastunut raamatun sanaan, sanoi ääni taas, sinä joka et juuri koskaan ole pitänyt väliä, mitä siellä on? Niin kyllä, siten käy meidän, ihmisten!
Miksi kutsui hän minun? Oi, etten taida unohtaa sanaa, joka muistossani lakkaamatta huutaa! Oi, etten tiennyt sulkea korviani, koska aukenivat hänen ihanat huulensa tähän sanaan, joka aivoani pyörryttää ja saattaa minun oksentamaan sydämmeni ulos! MARIAMNE. Mutta mitä lausui hänelle hänen ystävänsä Claudio? RACHEL. Ah, kuinka halpa itserakkauteni sai hävetä!
Ja hiljakseen sopersivat hänen huulensa: "Paulet, pikku Paulet poikani!" aivan kuin hän olisi puhutellut poikaansa. Ja kun hänen unelmansa tulivat tähän sanaan, niin kirjoitteli hän välistä tuntikausia tyhjään ilmaan sormellaan kirjeitä hänelle.
Koko turmeltuneen aikakautemme surkein vika on kätketty sanaan juoppous. Ennenkuin turmeltuneet lapsemme osaavat kävelläkään, he jo tahtovat »juoda», sillä perinnöllisen juoppouden siemen on heihinkin kylvetty. Ja kun he kävelemään kykenevät, juovat he jo pyytämättä. Kunnioitettavat kuulijat! Minä luulen, että te ymmärrätte, mitä sana »juoda» merkitsee.
ANNA. Kertoiko Hilma Pollari niin? ELVIIRA. Sanasta sanaan. Ja Sihvonenkin oli silloin kuulemassa. ANNA. Sitten ei ole mitään epäilemistä. Onnen herra lähtee Onnella. EEVA. Säästä, Anna, itkusi ja odota kunnes Karihaara ottaa selon Hilma Pollarin puheista. Alkaa kuulua tanssisoittoa. ANNA. Mutta nehän jo rauhoittuivat tuolla sisällä, koska rupeavat tanssimaan. Mitähän ne ovat päättäneet?
Yleensä sanaan turvatkaatte, Niin valtatietä käydä saatte Te vakuutuksen templihin. YLIOPPILAS. Kai sanass' sentään asuu aatoskin? MEFISTOFELES. No niin, vaan älkää tuskitelko sentään; Sill' aatos jospa puuttuukin, Kyll' avuks' aiallaan tuo sana lentää. Sanoilla kelpaa sotiella, Systeemit sanoin rakennella, Sanaanpa kelpaa uskaltaa, Et rahtuakaan sa sanast' ottaa saa.
Päivän Sana
Muut Etsivät