Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
"Lisänä vaikutti sekin, että kappalaisen poika, Eerikki maisteri, luki sen vapisevalla äänellä, milloin punastuen, milloin vaaleten. Tsaari Pietarin nimi jäi häneltä puoleksi kurkkuun. Toisin tässä varmasti edistyttäisiin, jos te, kunnianarvoisa herra rovasti, saarnaisitte meidät irti tästä surkuteltavasta alamaisuudesta, semmoisen vallan alta, joka ei meitä jaksa suojella."
Kun me olemme nyt täällä, on meidän annettava asioille oma merkityksemme ja etsittävä omille asioillemme selityksiä. Löytäköön nautintoa myöntyväisestä alamaisuudesta ken tahtoo, mitä minuun tulee, niin pitää asioiden ottaa minun mittakaavani, eikä päinvastoin. Yhdyn sotaisen kuninkaan sanoihin: »Jumala antoi minulle tämän kruunun eikä koko maailma ole ottava sitä minulta pois.»
Kummastuneena väittää tulkki edelleen vastaan, mutta siitä hermostuu Mashkevitsh entistä pahemmin: eihän toki voi olla puhetta muusta kuin Venäjän alamaisuudesta! Nu da! virkkaa tulkki alistuvasti ja tyytyväisenä merkitsee Mashkevitsh minut papereihinsa Venäjän alamaiseksi. Näen nyt selvästi, minkä hengen lapsia arvoisa tutkijani on ja tajuntaani kohoaa käsite: novoje-vremjalainen.
Nähtävästi katkeroituneena siitä, ettei hänelle ansioistaan ja kapteeninarvostaan huolimatta oltu annettu mitään virkaa, lähettää hän v. 1735 kuninkaalliselle majesteetille anomuskirjeen, jossa hän pyytää päästä Ruotsin alamaisuudesta muuttaakseen syntymäkaupunkiinsa Narvaan sekä pyrkiäkseen Venäjän keisarikunnan palvelukseen.
Mutta kun Hinkki oli tämän sanonut, näki kapteeni edessänsä kohtalon sysimustan seinän, jonka hän oli tänä lyhyenä yönä eteensä kasvattanut. Ja maahan tuijottaen hän kirosi. Sen kuultuansa Hinkki huokasi pettyneesti. Sillä hän oli tämän kauan mietityn suuren suunnitelmansa toteuttanut siinä varmassa uskossa, että kapteeni nähtyänsä maisterin tanssin heti luopuu opettajien alamaisuudesta.
Länsigöötalainen toi pienoisen tynnyrin, täynnä pähkinöitä; kauppamatkustaja tarjottimen samppanjapulloineen; kardinaali toi juuston ja Don Quixote kantoi suurella juhlallisuudella esiin muhkean, rintasokerista tehdyn kruunun. Minä kiitän teitä, sanoi kuningas, taittaen palasen kruunusta ja maistaen sitä. Ja palkinnoksi teidän osoittamastanne alamaisuudesta minä lahjoitan teille vapauden.
Niin kyllä, mutta silloin eivät he olisikaan puolisot, vakuutti jokin sisällinen ääni. Hehän ovat vaan herra ja palvelija. Mutta eiköhän mainita raamatussa tuosta alamaisuudesta? Kuinka olet sinä nyt niin ihastunut raamatun sanaan, sanoi ääni taas, sinä joka et juuri koskaan ole pitänyt väliä, mitä siellä on? Niin kyllä, siten käy meidän, ihmisten!
Päivän Sana
Muut Etsivät