Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025


»Tahdon panna palkkani ja jälestäpäin saatavani lisämaksut, vieläpä hevoseni ja aseeni, pääni ja kaulani, kaikki pantiksi heidän uskollisuudestaan», vakuutti majuri. »Eikä soturi, sen te itse tiedätte, korkea herra, voi paremmin taata oman isänsäkään puolesta

»Mutta puhuakseni suuni puhtaaksi, Murdoch veikko», sanoi kapteeni, »onko sun mielestäsi järki-ihmisen tapaista kysellä meidän armeijamme salaisuuksia minulta, joka olen ottanut pestin koko tämän sodan ajaksi? Jos neuvoisin sinulle, millä keinoin Montrose helpommin olisi voitettava, mihin sitten palkkani ja saatavani ja saaliinosani joutuisivat

SENAATTORI. Käy vaippasi, ja Timonille riennä: Kiristä saatavani; älä välty, Jos estelee; äl' ällisty, jos sanoo: "Terveiset herralles'" näin heilutellen Kädessään lakkiaan; ei, virka hälle, Ett' itse ahtaall' olen; velkojani Hyvittää täytyy; määräaik' on mennyt, Ja viipy tuo on luoton multa vienyt; Rakastan häntä, kunnioitan häntä, Mut sormestaan en päätäni voi antaa; Pikainen tarve on; ei verukkeet, Ei kiertelevät sanat mua auta, Ei, rahat oiti käteen.

"Kannappas konttisi tänne salinporstuaan", käski hän emäntää. Kun tämä oli linnut kukistanut lattialle, näyttivät ne niin paljoilta, että kirkkoherra huudahti: "Ei minun saatavani riitä maksuksi tuosta lintupaljoudesta; minä maksan teille ylijäämästä rahat." "En, hyvä kirkkoherra, minä niistä lisämaksuja tahdo; kiitos vaan odottamastanne", sanoi emäntä ja aikoi lähteä.

Kun raippojen lyönti oli noin puolitiessä, sanoi rangaistava yht'äkkiä: "minä olisin oikeastaan ansainnut sata paria, mutta oikeus vähensi minun saataviani kokonaisella kuudella kymmenellä, eikö vallesmannin sopisi minua armahtaa sen verran, että antaisitte minulle kaikki saatavani sata paria?" Yleinen naurun hohahdus palkitsi tuon paatuneen kompan.

"Herra," virkkoi Chilon, "loukkaisin sinua, jos edellyttäisin, että anteliaisuutesi joskus loppuu, mutta koska nyt olet maksanut saatavani, et voine epäillä minun puhuvan omaan pussiini. Neuvoisin sinua vielä kerran ottamaan selkoa jumalallisen Lygian asunnosta ja sitten palaamaan kotiin noutamaan orjia ja kantotuolia.

Mutta Siikalahden Mikko paneskeli ja hyhkyi itsekseen, väänsi kiukkuisesti mälliä poskessaan ja läheni vielä nimismiestä, joka oli lähdössä. »Tuleeko se saatavani nyt täyteen tuosta?» »Ja jos jäisit paria, kolmea markkaa vaille?» »Kyllä sitä tarvitsisi omansa saada tällaisina aikoina... Onpa siellä heiniäkin, joita olisi sopinut Ja olisin minä vielä lisännyt sen lehmänkin hintaan

Päivän Sana

gardien

Muut Etsivät