Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Tähän satamaan laskee kaksi jokea, joissa on vain vähän vettä; niitä vastapäätä on ihastuttavia tasankoja, Kastilian maisemien kaltaisia, mutta niitä verrempiä, ja siksi tämä saari saa nimen Isla Española. MAANANTAINA JOULUKUUN 10. P
Jakobsson antoi sentähden levittää ne purjekaistaleet, jotka vielä olivat jälellä, ja purjehti myötätuulta saaristoa kohden. Ensimmäinen maa, minkä tapasi, oli Isonkarin saari, johon nyt on laitettu majakka, mutta silloin oli se autio ja asumaton. Sieltä jatkettiin matkaa Turkuun nykyäänkin käytettyä kulkuväylää myöten.
Kohosi merestä saari, saaresta sataiset kirkot, katot kulta kuumottivat; rannalla venonen valmis, tuuli myötäinen merellä. Nuo munkit monasterissa näkivät neitosen tulevan, viittoivat nenästä niemen: "Ken olet naisten tyttäristä, saavut saarelle pyhälle?" Toi tuuli mereltä tiedon: "Olen Herran heilimöity, saavun saarelle jumalan."
Sillä jos tämä itäinenkin mannermaata lähin oleva saari oli hallituksen miesten käsissä, oli Hinkistä selvää, että kapinalliset olivat näiden välissä kuin loukossa. Hallituksen oli täytynyt edeltäpäin tietää milloin kapina alkaa, koska oli ehtinyt varmat miehensä koota maanpuoleisille saarille sekä idässä että lännessä. Tätä kaikkea merkitsi Hinkin pitkä vihellys.
Laski laivan mastosehen, Puottelihen purjepuuhun; Valo vaskesta pesäsen, Muni kullasta munasen. Tuli tuulonen mereltä, Kaatoi laivan kallellehen; Muna vierähti vetehen, Muksahti meren mutahan. Tuohon kasvoi kaunis saari, Saarelle koria nurmi, Nurmelle koria neiti.
Jos saavuta en minä vapauttain suru milloinkaan ei suistu surun sävelet raikuvat rinnastain, ei aurinko mielehen muistu. Olen kuitenkin kuoleva ihminen mene milloinkaan ei ehtoo oli vapaus solkeni sorjin, sen minä hukkasin linnan lehtoon. Tai aaltojen alle se vaipunut lie oli salmi ja salmessa saari valon vaeltajien nyt sinne on tie, mut missä on onneni kaari?
Ei yksikään saari ollut kovin korkea, vaan kaikki olivat ne kuitenkin siksi korkealla vedenpinnasta, että olivat sekä terveellisiä että turvallisia. Kaikki olivat enemmän tai vähemmän metsittyneitä ja useimmat tähän aikaan peitetyt metsällä, johon kirves ei vielä milloinkaan ollut koskenut.
Läksin sen vuoksi paikalla Port-Louis'hin, missä tapasin kaikkein piirikuntain asukkaita kokoutuneina Virginian hautajaisiin, aivan kuin olisi saari hänessä kadottanut kalleimman aarteensa. Satamassa olivat laivat vetäneet raakapuunsa ristiin ja lippunsa puolimastoon, ja tykeillä ammuttiin laukauksia aina pitkäin väliaikain päästä. Krenatöörit alottivat ruumissaaton.
Sitkan vaari määräsi hinnan semmoiseksi, että se soveltui minun varoihini, ja hänen poikansa, Sitkan isäntä, hyväksyi ukon määräyksen. Siihen aikaan pieni saari ei vielä maksanut tuhansia. Myöskin Kyttyräisen linna on nyt minun omani.
Mutta he pakenivat, ikään kuin joukko villipetoja olisi heidän kintereillään, huutaen täyttä kurkkua: "Jumala, auta ja pelasta meitä; saari on täynnä kummituksia ja pahoja henkiä!" Vieläpä muutamat houkkiot laukasivat pyssynsä meitä onnettomia kohden. Mutta onneksi olivat he niin pelon ja kauhistuksen valtaamat, ett'eivät osanneet tähdätä.
Päivän Sana
Muut Etsivät