Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Mutta säälikää toki minua raukkaa; kuningas vihaa minua, en tiedä minkätähden; mutta te ehkä sen tiedätte; ja kukapa muu osaisi paremmin haihduttaa hänen vihaansa kuin te, kuningatar, jonka sydämessä ei asu vilppiä eikä petosta, siveä ja suloinen Isolde, johon hänen sydämensä luottaa?" "Ettekö siis tosiaan tiedä, sire Tristan, että hän epäilee meitä molempia? Ja minkälaisesta tihutyöstä lisäksi!
Nuorukainen täytti uudestaan vanhan merisissin pikarin. Säälikää häntä, sanoi Aadolf katsahtaen Ruysiin, joka oli lyyhistynyt kokoon ja yhä ääneti tuijotti eteensä. Hän näyttää jo saaneen kylliksi. Vielä mitä, sanoi Feliks. Minä tunnen hänet. Hän on meren kaltainen, joka ei tule koskaan täyteen, vaikka siihen kuinka monta virtaa purkaisi vetensä. Juo, äijä, ja ole iloinen!
Heitä irti tyttö, jatkoi hän ja tarttui Elliä käteen, vai pitääkö minun väkisin erottaa hänet sinusta, hurjapää? Oi, isäni, säälikää! rukoili Aadolf. Minä en jätä häntä ennenkun lupaatte, että annatte vihanne levätä siksi, kunnes se ehtii varustaa itsensä lain miekalla. Teidän epäilyksenne... Päästä hänet! huusi laamanni, tahi tartun käsiksi sinuun, niskuri! En koskaan!... Oi, katsokaa!
NATHAN. Hän yksin on, ei ystävää, ei rahaa, joll' ystävän vois palkata! RECHA. Ah isä! NATHAN. Hän toivotonna, vailla lohdutusta, ja tuskain, kuolon saalihina makaa! RECHA. Ah missä? NATHAN. Mies, jok' alttiiks itsensä soi liekeille vuoks aivan ventovieraan vuoks ihmisen DAJA. Ah, Rechaa säälikää! NATHAN. Ei tuntea, ei edes nähdä häntä, pelastamaansa, vaivat kiitoksen häneltä säästäin...
"Puhukaa", sanoi Cassiodorus, "mutta säälikää naista, raakalaiset." "Mutta", nauroi herttua Pitza, "eihän hän tahdo, että häntä kohdeltaisiin naisena; hänhän on kuninkaamme." "Vaiti, serkku", torui häntä herttua Thulun, "hän on jalosukuinen, kuten mekin." "Ensiksi", jatkoi hän, "on sinun karkoitettava läheisyydestäsi Rooman prefekti. Hän kuuluu olevan goottien vihollinen.
Ehkäpä tuo mies on Tristanin sanansaattaja?" "En usko sitä. Mutta menkäähän häntä tapaamaan, jalo ystäväni, puhutelkaa häntä, ehkäpä saatte hänestä selvän." Brangien meni saliin, jossa narri istui penkillä yksinään. Tristan tunsi hänet ja sanoi: "Brangien, vilpitön Brangien, vannotan teitä Jumalan nimeen, säälikää minua!" "Kurja hourupää, piru itsekö teille on nimeni neuvonut?"
DAJA. Säälikää jo Rechaa! NATHAN. Ei pyydä nähdä ees, vaikk' uudelleen sen sais hän pelastaakseen mutta onhan hän ihminen... DAJA. Jo riittää! Katsokaas! NATHAN. Häll' ainut lohtu kuollessaan on muisto tään teon! DAJA. Riittää! Surmaattehan Rechan! NATHAN. Sä hänet surmasit! Noin oisit voinut sä hänet surmaan syöstä. Recha, Recha! En tarjoo myrkkyä, vaan lääkkeen sulle.
Mutta lähtevä toveri laiturilla käänsi miellyttävät kasvonsa ylös kapteeniin, ja, pannen leikillisesti kätensä sydämmelle, sanoi kuuluvalla äänellä: Herra kapteeni, te tiedätte, että minä olen tuomittu lähtemään, säälikää maanpakolaista. Ainoastaan muutama minuutti! Kapteeni naurahti ja kumartui taas kaidepuita vastaan. Mutta laivamiehet kärsimättöminä rupesivat vetämään lautoja sisälle.
GRANSKOG: Päinvastoin. Ilman sydäntä ei mennä naimisiin. KERTTU: Säälikää edes lasta! Näettehän te, ettei hän vielä osaa rakastaa. GRANSKOG: Minä osaan kyllä hänenkin puolestaan. KERTTU: Antakaa hänelle edes aikaa, että hän ehtii näkemään hiukan enemmän maailmaa, oppii tuntemaan ihmisiä GRANSKOG: Te uskotte, että rakkaus tulee ijän mukana? KERTTU: Teidän pilkkanne ei pysty minuun.
Jumala on tuominnut oikein minä olen syyllinen vaan leirissä löytyy syyllisempiä kuin minä, säälikää sieluani ja hankkikaa minulle rippi-isä." *Montserrat*, Monte Serrato, merkitsee: piikkinen vuori. Nämät sanat lausuttuaan hän pyörtyi. "Talismani, se voimakas lääke, kuninkaallinen veljeni", sanoi Richard Saladinille.
Päivän Sana
Muut Etsivät