Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. marraskuuta 2025
Välillä ruoan kahden, yhtä maukkaan ja läheisen, mies vapaa ennen nälkään nääntyisi kuin hän panis suuhun toisen. Välillä suden kahden ahnaan lammas näin seisois, pelkäis yhtä paljon niitä; näin koira keskellä myös kahden kauriin. Siks moiti en, en kiitä itseäni, jos vaikenin, kun oli pakko, kahden epäilyn yhtä paljon raastamana.
Tyttäret taas, se on tietty, antavat minulle ruoan ja juoman ja vaatteen ja verhon kuolinhetkeeni asti ... sehän toki on heidän velvollisuutensa! Enhän minä enää kauan ole heidän vastuksinaan. Ei se kuolema kylässä ole, omalla, kynnyksellä se istuu." "Kuolema on Herran kädessä", vastasi äitini, "ja kyllähän se heidän velvollisuutensa on.
»Mutta sen sijaan Te ostatte maidon ja ruoan ja vuokraatte hevoset ja koko talon kaiken tuon saa rahalla... Minun vaimostani tuntuisi kaiketi kummalliselta, jos hän yks' kaks' joutuisi noin valmiille. Hän vain pyörisi lattialla kangaspuiden tyhjän paikan ympärillä.
He marssivat ryhdikkäästi ja täsmällisesti vieraita kohti ja pysähtyivät sitruunapuusta tehdyn ruokapöydän ääreen. Sillä aikaa kun he puuhailivat ruoan kanssa, kajahti erään seinän takaa kastanjettien ja symbaalien ääni.
Melkeen niin oli laita kahdessa Honkalan meille tunnetussa vähässä taloudessa. Vaan se ei kuitenkaan estänyt rouvia uskomasta, että heidän miehensä pitivät erittäin tärkeänä ruoan hyvyyden, se on tietty, vaan että se myös piti olla taiteellisesti valmistettu.
PANDARUS. Aaseja, hölmöjä, moukkia! Kaunoja ja akanoita, kaunoja ja akanoita! Lientä ruoan päälle! Troiluksen silmäin edessä voisin elää ja kuolla.
Ruoan jouduttua, jota Priitta-Stiina-täti kyökissä valmisti, söivät kaikki hyvällä halulla, ja syötyään läksivät vieraat pois. Kesäpuuhia. "Setelirahoja ne ovat, vaan ei niinkään suuresta arvosta", sanoi mamseli, katsottuaan vierasten mentyä Elsan rahoja. "Pohatat lievensivät omaatuntoaan maksamalla Elsan nutun ja ottamalla pojan.
Sillä mikäli ainakin minä voin ymmärtää, ei mainitun nipistelyn ja ruoan nauttimishalun välillä eikä myöskään sen aistimuksen yhdeltä puolen, minkä kipua tuottava esine synnyttää, ja aistimuksesta johtuvan alakuloisuuden eli surun tunteen välillä toiselta puolen ole mitään yhteyttä.
Minkälaista naamaa katsojat ikkunoista näyttivät, en voi sanoa, mutta hiukan nolona risteilin kirgiisini kanssa katuja pitkin siellä täällä, etsien majalaa. Sellaisen sainkin viimein erään porvarin luona, mutta itse sain minä toimittaa itselleni sekä ruoan että sängyn.
Kun aamu oli niin kulunut, että emännän piti einettä toimittaa, laittoi hän kamariin ruoan Mikolle ja Ainalle erilleen ja käski heitä sinne syömään. "Ei kertaakaan muuta, kuin tawallista perheen ruokaa", sanoi Mikko ja astui muun wäen kanssa wankasti pöytään. "Me olemme sen jo ennen päättäneet, ett'emme kerrassaan syö eri=ruokia", sanoi Aina ja seurasi muita.
Päivän Sana
Muut Etsivät