Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Suokaa anteeksi, herra kapteeni Varjakka. Siellä huvimajalla sanottiin minulle: Passa ny, poikka, pääll', ett' kapteen Varrrjaga lekte häti ja otta se näitsi Eeva följiss'! VARJAKKA. Sielläkö oli komesrootin rouvakin? NEITSY JANNE. Jees. Ja mamselli kuin myös hevoset valjaissa vaunujen edessä. JUNKKA. Janne, mene hakemaan Eeva tänne. Sano, että minä olen täällä ja odotan häntä.
Eikä kauan viivy, ennenkuin rouvakin sinne hupenee, ja pian ovat piiatkin perässä ja talo autiona. Kanarialintu vain häkissään pyrähtelee ja on herennyt melun tähden laulamasta. Kaikki ne, joilla on jalat, ne nyt rantaan rientävät.
Tähän asti hän oli aina istuskellut äidin luona kuunnellen, mitä tämä kertoi unennäöistään, ja itsekin kertoellen omiansa, näin täyttäen mielikuvitustaan joka luultavasti, hänen syntymänsä edellisiin seikkoihin nähden, oli alustakin kiihtynyt kaikilla noilla vuorelaiskansan eriskummallisilla ja kauhistuttavilla ihmetarinoilla, joihin rouvakin, veljensä murhan perästä, oli kovin kiintynyt.
Sanalla sanoen, jos Aappo mitä teki, niin kuuli hän: ei noin... Mutta sai hän myös neuvoja enemmän kuin muistaa jaksoi, miten pitää. Aappo oli aina iltasella väsynyt neuvojen kuuntelemisesta ja yöllä näki pahoja unia, ja joskus piika ja toisinaan rouvakin tuli painajaisena ahdistelemaan. Niin kauan Aappo sai asua kyökissä ja olla piian opetuslapsena, kuin tuotiin uudet vaatteet.
Yritin vain kysyä, onko tullinhoitajan rouvakin LAURA. Tuo Miina, hän puhuu aina semmoisia tuhmuuksia. Mene nyt vain tuonne sisään, mamma, minä toimitan paikalla käsiliinan. Tästä pitää ottaa selvää. Etkö voi katsoa eteesi, ennenkuin hyökkäät sisään kuin villitty? Nyt olet saanut aikaan hyvän sopan. MIINA. Hä? Kuka on tuo rouva ? LAURA. Hän on, hän on JANNE. Laura!
Anni kannettiin lastenkamariin omaan sänkyynsä nukkumaan; samassa tuli maisterikin kotiin. "Pappa!" ehätti Yrjö sanomaan, "me olimme Kluuvin rannassa." "Vai niin, vai niin", sanoi maisteri ja meni työhuoneesensa. Päivällis-aika läheni ja Elsa joudutti itsensä päivällispöytää laittamaan, ja kyökissä hän kaikkia auttoi, minkä ennätti. Rouvakin oli kyökissä päivällispuuhassa.
Ne olivat niitä kapineita, joita hän oli hallatalvena ostanut, auttaessaan hätäyntyneitä kansalaisia. Kun Elsa oli saanut tavaransa asetetuksi hänelle osoitettuun paikkaan, tuli talon rouvakin, Elsan uusi emäntä, siihen. Hän oli kotoisin ulkomaalta ja sangen harvapuheinen. "Elsa on täällä nyt siis," sanoi rouva. "Kyllä, hyvää iltaa rouva!"
Jos hän ei ole katsomassa, niin pudottavat ne sen järveen. Rouvakin meni taloutensa toimiin, luultavasti kahvia varustamaan ja minä jäin siis neitosten kanssa siihen istumaan. Asema on tavallisesti hyvin tukala, kun joutuu tuntemattomien neitosten seuraan, eikä sovi millään muotoa olla vaiti, mutta ei myöskään ole mitään puhumista.
"Onhan se mukavaa päästä kotiin. Näkee ihan päältäpäin insinöörinkin mielen, että somalle ja mukavalle se, entisen miehen sanaan, tuntuu päästä kotiin, varsinkin näin pahalta perältä. Insinöörillä lienee siellä nuori rouvakin ikävöimässä, kuinka nuori lieneekään." "Minä olen neljänkymmenen kahden ja rouvani on kuuttatoista vuotta nuorempi minua. Sanokaapa nyt kuinka vanha hän on."
Siinä seisoi punakasvoinen rouvakin. Hän ojensi neiti Streitille käden ja suuteli minua itkien, josta minä kauheasti pelästyin. Mutta minä unhotin pian pelkoni. Pihalla juoksi vasikka kömpelösti ja seisahtui ammuen sekä naurettavan leveä-jalkaisena miehen eteen.
Päivän Sana
Muut Etsivät