United States or Panama ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Toden totta," vastasi Mivers joka nyt oli aamiaisensa lopettanut ja istunut mukavalle tuolille, "toden totta, sitä en voi sanoa; jos hänelle tapahtuisi joku suuri onnettomuus ja hänen olisi täytymys tehdä työtä henkensä elättämiseksi, tai jos joku muu surullinen kohtaus panisi hänen hermonsa liikkeesen, niin luulen että hän tekisi loiskinan siihen elämän virtaan, joka vie ihmisiä hautaan.

Päinvastoin koetti hän asettaa kaikki niin mukavalle kannalle kuin mahdollista, tehdäkseen pakollisesta, turhasta matkastaan miellyttävän huvimatkan.

Henrik meni ylös huoneeseensa, paneutui pitkäkseen mukavalle vieterivuoteelle puoli pimeään alkooviin ja heitti takin löysästi päällensä. Taskukello jäi naksuttamaan viereen pikku pöydälle suuren sinisen puhtaan juomalasin ja matalan samanvärisen vesikarahvin viereen. Ja Henrik nukkui makeasti ruoka-unta kokonaista kaksi tuntia.

"Onhan se mukavaa päästä kotiin. Näkee ihan päältäpäin insinöörinkin mielen, että somalle ja mukavalle se, entisen miehen sanaan, tuntuu päästä kotiin, varsinkin näin pahalta perältä. Insinöörillä lienee siellä nuori rouvakin ikävöimässä, kuinka nuori lieneekään." "Minä olen neljänkymmenen kahden ja rouvani on kuuttatoista vuotta nuorempi minua. Sanokaapa nyt kuinka vanha hän on."

Häntä oli alkanut jo kyllästyttää pappina olo tyttöjen leikeissä ja muusta hän ei osannut papin arvoa ajatella. Mutta koulunkäyntiä hän ajatteli mielellään ja se tuntui mukavalle. Hän näki itsensä herraspoikana, sievissä vaatteissa ja kirjoja kainalossa. Itsekseen puhui ja mietti, että mitähän toiset pojat sanovat, kun saavat tietää. Entä tytöt?

Katsoin kelloa se oli jo kolme siis ei ollut enää kuin viisi tuntia siihen, jolloin minun piti olla määräpaikassa. Kun pelkäsin ett'en heräisi ajoissa jos kerran maata rupeaisin, istuin mukavalle tuolille uinahtaakseni edes siinä hieman. Mutta lakkaamatta syöksähdin minä siitä kelloa katsomaan, sillä näin koko ajan unta että olin nukkunut yli ajan ja tulin liian myöhään. Niin kului .

Kunnian-arvoisa nainen suostui tähän, sillä hän piti sitä aivan luonnollisena asiana. Ottaen osaa poikansa syvään suruun hän oli iloinen, että Labeon oli tilaisuus välttää sitä kiivaan sodan toimissa. Ennen lähtöänsä Labeo asetti äitinsä tilan mukavalle kannalle.

Senpätähden minun mielestäni olisi sangen oikein, että jänispaistin arvo pyhitettäisiin oikein pitäjän nimellä, mikä tulisi näkymään kirkonkirjoissa ja kaikissa hippakunnan asiakirjoissa. Ja mikä olisikaan mieltä ylentävämpää, kun saada arkkipiispalta määräys käydä Jänispaistissa piispantutkintoa pitämässä... Ette usko miten se tuntuisi hyvälle, somalle ja mukavalle."

Ja niin minä kirjoitan sen sijaan hänen veljelleen ja ilmoitan, että olenkin päättänyt lähteä ulkomaille vasta syksyllä. Niinkuin olin odottanutkin, kutsuu hän minut luokseen maalle. Toisen luokan mukavalle sohvalle nojaten minä näen vaunun avatusta ikkunasta vihertävät maat, lehdittyvät koivut, vainioilla kyntömiehiä ja rautatieasemat kuin puhdistettuina kesän juhlaan.

Joka esine erikseen tiesi hänen onnensa ja iloitsi hänelle. Isän valokuva seinällä hymyili, ja skailettikello naksutti riemuisasti. Jos äitikin tietäisi! Vaan miten hän viitsisi sanoa. Ei hän viitsisi sanoa kenellekään. Vaan häntä olisi haluttanut sanoa kuitenkin kaikille. Mutta sekin tuntui mukavalle ja hauskalle, että ei tiedä kukaan muu kuin Jori ja hän.