Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Toivoisimme maamme ja Suomen kansan kunniaksi jälkimmäisen puolen tästä sananlaskusta valheeksi, emmekä voi oikein ymmärtääkään, miten se voisi tosi olla. Mull' on tuuli turvanani, varanani vastaranta. Niin sanovat köyhät taikka muuten onnettomat, joilla on työläs nähdä, mistä apua eli turvaa saada. Muut miekkoset mieroa käyvät, minä raukka riihtä puin.
Riisun Pollen Lalluksi, sillä on turvallisempaa mennä navettaan hänen kanssaan kuin yksin. Ei ole hyvä mennä navettaan yksin. Vaikka iso härkä siellä onkin kiinni, on se kuitenkin härkä. Lähinnä lämpiävää riihtä on navetta minusta maailman hauskin paikka. Siellä on niin mukavaa ja pehmoista havuilla ja pehkuilla täytetyllä lattialla.
"Ei sinun pidä riihtä tappaman härjän suuta sitoman. Ja työn tekiä on palkkansa ansainnut." "Ja miksi ei se minuun sopisi, onpa sitä pappeihinkin sovitettu." "Minä ajattelin, ettette tahtoisi sovittaa itseenne sen lauseen ensimmäistä osaa." "Sinä olet kuria täynnä, tyttö", sanoi isäntä naurahtaen. "Etkös tiedä että härkäkin on kunniallinen työn tekiä siellä, kussa sitä työhön käytetään?"
Niin tahdoin näyttää, että kyllä jaksoin tanssinkin jälkeen riihtä puida. Tavallisuuden mukaan jätettiin minut puinnin jälkeen riiheen käsiviskimellä jyviä puhdistamaan. Se tapahtui siten, että ruumensekaiset jyvät viskasin yksikätisesti pienellä kourumelalla vinoon poikki lattian uunin nurkasta peränurkkaan.
"En minä kuullut, eikä ne paljon pahene nämäkään." "No, olkoot, olkoot... Anna ohjakset tänne... Valkaise se orava ja mene sitten sinne niitylle ojan kaivajain luokse ja katso, etteivät saa jouten istuksia... Ptruu, ptruu, kuulehan vielä: lämmitä riihtä hyvästi, että joutuu maanantaiaamuna puitavaksi. Ymmärrätkö nyt?"
Lauri ja Anna, hänen vaimonsa, olivat riihtä puimassa. Riihtä omaa ei heillä toki ollut; semmoisen olivat he saaneet lainata Mattilan isännältä, joka omisti maan, millä Lauri torpparina asui. He olivat ani-aikuisesta aamulla olleet kovassa työssä, kun eineen aikana moniaat työläiset kokoontuivat riihen ovelle kummia kertomaan.
Silloin taasenkin tuntui pikku tupa heistä semmoiselta onnelalta, jonka vertaista ei muualla maailmassa löytyisi. Rukiit puitiin tuossa pienessä, maalattiaisessa saunassa, joka sitä varten oli alusta alkaen semmoiseksi varustettu, sillä isompaa riihtä ei heillä ollut.
Täällä jokaisen täytyi tehdä sellaista työtä, joka oli hänelle koko-elinkautensa hyödyllistä, sitä myöden muka kuin hänen voimansa myöden antoi; hänen piti nimittäin kaivaa, hakata, kylvää, istuttaa puita, puida riihtä, rakentaa huoneita, höylätä, kehrätä, kutoa, vaatteita ommella eli kraataroita j.n.e. KOETTAA ON PAREMPI KUIN MIETTI
Kynnin kymmenen vakoa, Kylvin kymmenen jyveä, Sain siitä sata kekoa, Tuhat riihtä tungettelin. Pu'in riihen ripsuttelin, Sain otria ololta, Otrista oluen keitin; Join ma jouluna olutta, Sillä lauloin laskiaisna, Viel' oli päässä pääsiäisnä. Panin tamman valjahisin, Ajoin kyytillä kylässä; Reki hiettona helisi, Kapla koivuinen kalisi.
Tarvittaisiin sitä riihtä puidessakin oma emäntä, joka puisi apuna! Kun on nytkin tällä Vatasella seitsemän suurta kekoa ruista ja siihen sitte vielä otrat ja muut kaurat.» Jussia jo ujostutti se kehuminen. Hän oikasi: »Se tämä Ihalainen panee aina omiaankin lisäksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät