United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Katsokaa häntä, tätä vapaaherrallisten himojen uhria», jatkoi herra Merckel. »Näin avuton ja turmiolle joutunut on ihminen, jolta on viety koston mahdollisuus, jonka täytyy niellä vihansa päivästä päivään, hetkestä hetkeen. Mutta matokin kiemurteleksen, kun sitä tallataan jaloin, ja kuka voi panna pahakseen, vaikka toivoisimme, ettei pahantekijä enää huomisaamuun asti eläisi?»
Me kiitämme sinua, kun sinä olet kääntänyt kirjoja meidän omalle kielellemme, ja rukoilemme sinua edespäinkin, että Jumalan armiaall' avulla, jos mahdollist' on, hankkisit tänne meille virsikirjoja, joita kirkoissa saattaisimme käyttää. Toivoisimme, jos mahdollista, saavamme jonkun lapinkieltä taitavan papin, joka vois saarnata meille meidän äidinkielellämme.
Kuten tahansa sanottu on kyllä tosi itse asia ja toivoisimme, missä sitä ei vielä ole havaittu, vasta meidänkin maassa havattavan. Puilla suljen pienen portin, suljen suurenkin veräjän, en sulje pahoja suita. Hyvin ymmärrettävä ilman kaikitta selvityksittä.
Toivoisimme näkevämme, että he todellisuudessa ovat sellaisia, jommoisiksi me heidät heidän teostensa mukaan mielessämme kuvittelemme ja pelkäämme löytävämme pettymyksiä tuottavia puutteita. Ne, jotka tuntevat Maeterlinckin, saavat päinvastoin onnellisia yllätyksiä täydellisestä sopusoinnusta, joka vallitsee hänen teostensa ja hänen elämänsä välillä.
DIOMEDES. Pahemmin toivoisimme tuntevamme. PARIS. Tää kohteliaint' on uhmatervehdystä, Jalointa lemmen vihaa, mit' on kuultu. Mit' asiaa näin varhain? AENEAS. Kuningas Mua pani noutamaan, en tiedä, miksi. PARIS. Minä tiedän: viekää tämä Kreikan mies Nyt Calchaan taloon; sieltä saakoon lunnaiks Antenorista sulo Cressidan. Me teemme seuraa, tai, jos suvaitsette, Niin menkää edeltä.
Kumpaiselleko puolelle me menisimme, kumpaiselleko me, Fredrik, ja minä, toivoisimme voittoa? Itävaltalaisina olisi meidän tehnyt mieli toivomaan, että voittajamme joutuisivat tappiolle. Mutta Fredrik oli preussiläistä sukuperää, ja minäkin pidin itseäni tavallaan preussiläisten sukulaisena, joiden äidinkieli oli minunkin äidinkieleni.
Toivoisimme maamme ja Suomen kansan kunniaksi jälkimmäisen puolen tästä sananlaskusta valheeksi, emmekä voi oikein ymmärtääkään, miten se voisi tosi olla. Mull' on tuuli turvanani, varanani vastaranta. Niin sanovat köyhät taikka muuten onnettomat, joilla on työläs nähdä, mistä apua eli turvaa saada. Muut miekkoset mieroa käyvät, minä raukka riihtä puin.
Hymyili hän ja muutkin varjot ensin; hän sitten vastasi niin iloisena kuin hehkunut ois ensi lemmen tulta: »Ah veli, tahtojamme viihdyttävi rakkauden voima, joka pyytää sallii vain omaamme, ei ikävöidä muuta. Jos toivoisimme ylemmäks, nuo toiveet sotisi vastaan Hänen tahtoansa, mi täällä määrännyt on meille sijan.
Ei edes sekään, että me jälkeenjääneiltämme toivoisimme näkyviä muistomerkkejä itsellemme, kehoita meitä tekemään mitään heille, jotka ovat ennen meitä mailleen menneet, sillä meistä on yleensä yhdentekevää, miten meitä kuoltuamme kohdellaan. Hetikohta kun on viimeinen huokaus rinnastamme lähtenyt, on korkein oikeus meistä peruuttamattoman tuomionsa julistanut.
Tällä verrataan pahoja ihmisiä, jotka keskenänsä riitautumatta puoltavat toinen toistansa ilkeydessä. Koivun oksa konnan palkka, nuora pettäjän perintö. Niin toki toivoisimme ja voisi se niin paras olla. Kovin kielti Väinämöinen, epäsi suvannon sulho, atroa poron perästä, Lapin maasta taikinoa. Tällä vertaillaan kaikkia tapauksia, joista ei mitänä nähdä syntyvän, jos kohta ken yrittäisikin.