United States or Russia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Milloin puheltiin Preussilaisten tappioista ja Franskalaisten lähenemisestä, milloin jostakin överstistä, joka kovasti haavoitettuna ei enää kykene ratsastamaan, vaan jonka pitää tästä eteenpäin päästä ajoneuvoilla. Kylään oli vastikään lähetetty hakemaan keveitä rattaita häntä varten. Minua pelotti hirveästi.
Reine Allix yksin kaikista oli totinen ja surumielinen hän, jonka muisti ulottui melkein vuosi-sataa takaisin ajassa. "Miksi olet sinä alakuloinen, gran' mère?" sanottiin hänelle. "Eihän siihen ole mitään syytä. Joka paikassa meidän armeija voittaa; ja sanotaan että meikäläiset vielä lähettävät kotia kaikki Preussiläisten viljat ja karjat, niin että kerjäläisetkin meillä saavat runsaan osansa".
Ruotsalaisten ja preussiläisten tappio laskettiin noin 700-800 mieheen. Mutta taistelun seuraukset eivät vastanneet sen loistavaa menestystä.
Mutta isäni ei kuunnellut minua, vaan luki edelleen: »Niiden preussiläisten sotajoukkojen kesken, jotka ovat Neissestä, raivoaa ankaria kuumetauteja. Epäterveellinen suoseutu ja huono ruoka tuottaa sellaista...» Sanomalehdet ovat aivan täynnä hyviä uutisia, jatkoi isäni. Sinun pitäisi tallentaa nämä sanomalehdet, Martha. Ja minä olen ne tallentanut.
»Sinun ei pidä sitä panna sydämellesi, rakas, kallis, Boleslav kylässä näet kerrotaan, että isäsi on yön pimeydessä vienyt Kissanporrasta myöten ranskalaiset preussilaisten selkään näetkös ja ruskea Regina, puusepän tyttö, tiedäthän, se pieni pörröpää, joka kävi koulua samaan aikaan kuin mekin, hän kuulemma on sen tunnustanut, sillä hän se on oikeastaan oppaana ollutkin.
Tuo niin sanottu punatauti, joka rupesi raivoamaan täällä majailevien preussiläisten sotilasten seassa, ja johon on jo kymmenen miestä kuollut, oli koleraa. Kylässä vallitsee suuri pelko, sillä tohtori luulee, että tuo kauhea tauti on alkanut raivota talonpoikiemmekin seassa. Minusta tuntui kuin olisin kuullut jotain ääniä ja kuulostin tarkemmin.
Kuningas teki rohkean päätöksen, tunki Biallalenkan metsän läpi ja seisoi nyt preussiläisten sivulla muodostaen kaaren puolalaisten oikean sivustan edessä. Näiden joukosta karkasivat esiin Juhana Kasimirin kvartiaanit ja husaarit, joiden vertaisia ratsumiehiä harvassa tavataan.
Ei ole edullista toimia vihollisen maassa, sillä siellä on, paitsi itse armeijaa, koko maalaiskansa vastustamassa. Huoneista Trautenaussa kaatoivat asukkaat kiehuvaa vettä ja öljyä preussiläisten päälle. Minä huudahdin inhosta. Niin, mitä sinusta sitte olisi tehtävä? Se on tosin julmaa, mutta sellaista on sota.
Minun sisälle astumiseni keskeytti hetkiseksi sen vilkkaan hälinän, joka salissa oli, sillä preussiläisten vieraittemme tuli nyt tehdä tuttavuutta minun kanssani. Siinä oli joukko hienolta kajahtavia nimiä, jotka päättyivät »ow» ja »wits», monta joilla oli »von» mukanaan, vieläpä oli siellä prinssi Henrik en muista kuinka mones, Reussiläinen. Nämä olivat siis vihollisiamme!
Kellä ei ollut mitään olalle nostettavaa, se tallusti kaikessa nöyryydessä kuormaston takana, jossa tietysti sotapapinkin paikka oli. Siellä tulin tuttavaksi markitantti-matamin kanssa. Tämä kunnian-arvoisa eukko astui pyylevänä laihan hevosensa rinnalla ja kertoili minulle seikkaperäisesti Saalfeldin ja Auerstädtin tappeluista, moittien Preussilaisten asemia ja manövrejä taistelutantereella.