Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Maailman korpea matkustaissa murheinen on mieli; Vaan kun minä pääsen taivaasen, niin riemuun aukee kieli. Sidottuna kieleni täällä on ja kahlittu sangen kovin; Vaan kylläpä kahleet aukenee, kun pääsen taivaan hoviin. Mun usein pimeys saavuttaa nyt, kun olen täällä vielä; Vaan kirkkaus paistaa kaunoinen, kun kerran ollaan siellä. Tuo kirkkaus, tuo ei himmenny vaan loistokkaana hohtaa.
De Vaux, joka kävi levottomaksi herransa kunnian puolesta, kuiskasi hänelle englanniksi: "pyhän neitsyen tähden, miettikää mitä aiotte tehdä! Te ette vielä ole täydelleen saaneet voimanne takaisin älkää antako uskottomalle syytä voiton riemuun". "Vaiti houkka", sanoi Richard, asettuen vakavasti seisomaan ja silmäillen ylpeästi ympärillensä, "luuletko että voisin erehtyä *hänen* läsnäollessa?"
Kuink' otat suosiohos sinä Troian röyhkeät miehet, riettaat mieleltään, verenahneet ainian, joit' ei konsaan kyllyttää voi tappavan taistelon telme? Kaikkeen kyllästyy, unehenkin, rakkauteenkin, lauluun armaaseen sekä riemuun karkelon kauniin, vaikk' ovat sorjemmat toki kuin sota nuo ylenkyllin nauttia; vaan verivimmapa ei väsy iliolaisten!"
Uskallatko? Joskus kuuluu: "Uskallatko sä seurata Jesusta?" Vaan mä tutkin sulta toisin halvassa nyt laulussa: Uskallatko pois sä jäädä, kun käy kutsu Kuninkaan, Kutsun luokseen, taivaan riemuun, autuutehen asumaan? Uskallatko kuoloon käydä, kun suli' elo tarjotaan? Uskallatko Herran heittää kuulemattas poistumaan?
Säveleitä Seuras säveleet, ja uudet virret Virkos vuorill', laaksoiss'. Ilotelme Kaikui pilvilöistä, kaikui puista Ukon ympärillä; itse riemuun Ratketen ei muistanut hän huolta. Lauluun yhtyi hän, ja kaunis virsi Suvivirs' "Jo joutuu armas aika" Hiljaa värähdellen soi sen suusta. Ja se armas aika joutui, suvi, Josta lauloi hän, siit' eivät muurit Häntä sulkeneet.
Mutta koskaan en tahtonut sitoa itseäni vakavasti; vapautta pyysi aina tämä levoton sielu. Oi, kyllä oli hauskaa siihen aikaan! Mitä toivoin, sen sainkin, n. b. tältä elämän leikiltä. Mutta kuitenkaan en tahtoisi vaihtaa kaikkeen tähän tyhjään, ohimenevään riemuun sitä levotonta, tuskaista, mutta sentään niin rikasta autuutta, jonka myöhemmät vuodet ovat minulle antaneet.»
Tätä leikkiä olisi ehkä enemmänkin kestänyt, ell'ei eräs upseri olisi sitä huomannut ja paraaseen riemuun joutunut, sekä alkanut heti ratsupiiskallaan sivellä juomanlaskiain sekaan, "järjestyksen palajamiseksi". Moni ei tahtonut sittenkään vähällä hellittää tynnyrin suulta astiaansa, kärsien ennen vaikka pieniä napauksiakin upseerin piiskasta.
Minä muistan miehen, joka kaikesta sydämestänsä ja kaikesta mielestänsä koettaa vetää kadotettuja sieluja mailmasta Jumalan luo, mailmasta, joka katoo, ijankaikkiseen elämään, Kristuksen luo, pyhitykseen, rauhaan ja riemuun.
Anna ei ajatellut niin pitkälle, hän oli tyytyväinen olevaiseen riemuun, mutta kuitenkin toivoi hän parasta kaiken senkin suhteen mitä tulevaisuus oli mukanaan tuova, vaikka hänen katsettaan tahtoi himmentää muuan varjo, joka hiljaisena, uhkaavana pilvenä kohosi veljen otsalle.
Kädessään piti hän siunausta jakavaa valtikkaa ja miljoonat häntä siunaten palvelivat. Vaan tuolla valtaistuimen alla hääräili joukko pimeyden henkiä, joitten ilkkuvat, helvetillisestä riemusta loistavat kasvot vääntyivät julmaan riemuun, kuu eräs paholainen sytytti tulen, jonka viritin oli kiinnitetty kullatun istuimen alla olevaan räjähdys-laitokseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät