Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Koiran sai hän niskasta kiinni ja näki miten lammasparka viimeisen kerran oikasi takajalkojaan. Alussa kääntyi Martinkin viha onnetonta koiraa kohti, mutta tunnettuansa sen kauppamiehen hektoriksi lauhtui hän pian niin, ett'ei antanut Reetan sitä kuin muutaman kerran hotaista.
Ihmetellen katsahti Reeta vieraasensa ja hiukan hämillään kysäsi: "no mitäs sille Kallelle nyt kuuluu?" "Nyt minä olen sitä asiaa tarkemmin aprikoinut ja tullut siihen päätökseen, että " Lieneekö Kallen sitte tarvinnut Reetan edessä maassa ryömiä, sitä ei tarkkaan tiedetty, mutta epäiltiin yleisesti.
Sen kolmesataa minä jos saisin, niin sillä tulisin autetuksi. Mikko hieman mietti, mutta kohta sanoi: Kyllä kai minä sen vertaisen summan voin antaa, kun tuota ei joutuisi samanlaiseen kokemukseen kuin Reetan suhteen. Sekin sai rahaa ja lähti pois. Ei Janne ole sen näköinenkään, että olisi kavala. Reeta oli jo näöltäänkin kettumainen, sanoi Auno vakavasti.
Nyt tanssi alkaa, Nyt polje jalkaa! Tarttuipa nyt Jaakko Reetan käsivarsiin heiluttaen häntä, jotta vaara pyöri konttipullojen lähistössä. Vähällä päästi hän toki irti. Jaakko. Niin viinan löylyssä kylvötään. Reetta. Hupsuna on mun mieheni, kun vanhana äijänä vaimovanhansa kanssa kompuroi. Toista on kun kepeäsäärinen tyttäresi tipsuttelee, jotta pyöreät kantapäät välkkää.
Siellä jakautui sekin pikku lukkarin osoituksen mukaan miehiin ja naisiin; mutta Martti, kerran saatuaan kiinni Reetan kädestä, ei tahtonutkaan päästää sitä, vaan kävi istumaan hänen viereensä. Kirkossa vallitsi nähtävästi suuri mielenjännitys.
Mikko mietti hieman, mutta viimein sanoi: On sata kahdeksankymmentä markkaa vähän liian paljon, mutta ikävähän tuo on nuorta ihmistä nähdä repaleissa. Minä annan sen rahan. Mikko nouti kamaristaan rahat ja ojensi Reetan käteen. Reetan kasvoihin ilmestyi silloin kummallinen punastus. Hän pani rahat taskuunsa ja sanoi hieman arasti: Mitäs se isäntä arvelee niistä ylitunneista?
Takaovessa heitti hän lyhyet jäähyväiset äitille, joka suuteli häntä otsalle. Mutta kuullessaan isän tulevan kyökkiin riensi hän nopeasti pois ulos metsään ja tietä myöten, niin että Martin oli vaikea pysyä sivulla, Reetan vaatenyytit kainalossa, niinkuin hänellä oli. Kuu oli juuri laskeutunut metsän taa.
Se on semmoinen metsämies, ettei yhtään kestä kotosalla, vaikka korvatkin ovat leikatut." Reetan puhe oli hätäistä ja hänen kasvonsa lohen karvaiset, mutta emäntä ei huomannut mitään ja selitti sen vuoksi, jotta ei mirriä ole heillä nähty sittenkuin koira taloon tuotiin. Reetalla ei kuitenkaan näkynyt kiirettä olevan.
Nyt oli Reetan vuoro kumartua eteenpäin ja katsoa lattiaan. Mutta kun hän huomasi, että toisen silmät tarkastelivat häntä, vastasi hän hiljaa ja syvällä äänellä: "Luulenpa, että me pidimme liian suurta melua siitä ennen aikaan, siitä rakkaudesta ja siitä, se on, siitä, mitä luimme, minä tarkoitan." Hän punastui ja vaikeni. Rouva Lunding alkoi taas piirustella lattiaa ja katsoa alaspäin.
Valva läksi, Mauri katsoi hänen jälkeensä. "Onnellinen hän, joka tuollaisen naisen kumppanikseen saa!"... ajatteli Mauri, kulkiessaan sepälle päin. Reetan katkera mieli oli vuosien kuluessa talttunut. Hän etsi nyt mielellään Rantalan Valvan seuraa ja oli yleensä tyytyväinen, vaikka terveytensä yhä oli huono.
Päivän Sana
Muut Etsivät