Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. marraskuuta 2025
*Rebekka*. Parasta sitte on käyttää tilaisuutta. Istukaa, herra rehtori. *Kroll*. Neiti West, te voinette tuskin ajatella, kuinka syvästi ja tuskallisesti minuun koskee tämä käänne, joka Johannes Rosmerissa on tapahtunut. *Rebekka*. Me olimme varmat siitä, että niin piti käymänkin ensi aluksi. *Kroll*. Vaan ensi aluksi?
Sillä ei ole enää valtaa sinuun, ei minkäänlaista yhteyttä kanssasi, semmoisena kuin nyt olet. *Rebekka*. Ei, ystäväni, nuo ovat vaan puhetapoja. Entä viattomuus sitte? Mistä minä *sen* otan. Niin, niin viattomuus. *Rebekka*. Viattomuus, niin. Siinä on onni ja riemu. *Se* oppihan sinun piti tehdä eläväksi kaikissa noissa tulevissa, iloisissa aatelis-ihmisissä .
*Rebekka*. Se, jota sinä et koskaan ole aavistanut. Se, joka kaikelle muulle luo sekä valoa että varjoa. Minä en käsitä tätä vähääkään. *Rebekka*. Se on aivan totta, että minä kerran kudoin juonia päästäkseni tänne Rosmerholmaan. Arvelin, näet, että täällä kyllä pääsisin valtaan. Millä tavalla tahansa tietysti. *Rosmer*. Sinulle onnistuikin se mitä pyysit.
Mutta minä . *Rebekka*. Sinä kaikista vähin! Myllykoski. *Rebekka*. Oi, Rosmer ! *Matami Helseth*. Neiti! *Rebekka*. Toiste, toiste. Ei nyt. *Matami Helseth*. Vaan pari sanaa, neiti. Matami Helseth sanoo hänelle jotain. Kuiskuttelevat hetken toisilleen. Oliko se jotain minulle? *Rebekka*. Ei, se oli vaan talous-asioita. Nyt sinun pitäisi mennä ulos raittiisen ilmaan, Rosmer. Käydä oikein kauvaksi.
"Minä tuon teille juomalasin tuolta huoneesta". "Raamatussa on: 'ja äkkiä laski hän astian kädellensä ja antoi hänen juoda'", lisäsi herra Markus asettuen tytön tielle. "Jos tahdotte olla Rebekka, täytyy teidän osoittaa, että perin pohjaisesti tunnette raamatun. Kaikissa tapauksissa kiitän teitä, ei minulla ole halua juoda astiastakaan. Raitista kaivovettä!" sanoi hän pilkaten.
*Rebekka*. Niin, rakas rehtori, en tahdo kieltää, että *Kroll*. Hyvä neiti, ei siinä ole mitään moitittavaa. Ei, mitä teihin tulee. *Rebekka*. Ei niin, samaa minäkin. Pitäähän minun seurata aikaani. Tuntea
*Rebekka*. Luulenpa, että minulta olisi onnistunut vaikka mitä siihen aikaan. Sillä silloin minulla vielä oli uljas, vapaa tahtoni. Silloin en tuntenut arkuutta. En tuntenut suhteita, joiden tähden olisin poikennut polultani. Mutta silloin heräsi alku siihen, joka on murtanut tahdon minulta ja tehnyt minusta saamattoman koko elämäkseni. *Rosmer*. Mikä heräsi. Puhu niin, että voin sinua ymmärtää.
Ja katso eteesi ja koittele, ja koettele ennen kuin rakennat tälle viehättävälle olennolle, joka täällä sulostuttaa elämätäsi. *Rebekka*. Minuako tarkoitatte? *Brendel*. Niin, hurmaava merenneito. *Rebekka*. Miksei minulle voisi rakentaa? *Rebekka*. No niin ? *Brendel*. Hän voittaa varmaan. Mutta huomatkaa, yhdellä välttämättömällä ehdolla. *Rebekka*. Millä ehdolla?
*Rebekka*. Silloin minussa heräsi tuo hurja, hillitsemätön halu . Ooh, Rosmer ! *Rosmer*. Halu. Sanoit ! Mihin? *Rebekka*. Sinuun. Mitä tämä on! Pysy vaan istumassa, ystäväni. Nyt saat kuulla eteen päin. *Rosmer*. Ja sinä tarkoitat että olet rakastanut minua tuolla tavalla! *Rebekka*. Mielestäni sitä voi kutsua rakkaudeksi, siihen aikaan. Minä pidin sitä rakkautena. Mutta sitä se ei ollut.
Nähdessäni koko elämäni työtä noin ehkäistävän ja vastustettavan. Mutta nyt tulee kaikista pahin. *Rebekka*. Ei, ei kukaan. *Kroll*. Tietäkää siis, että eripuraisuus ja kapina on tunkeutunut minun oman kattoni alle. Minun omaan rauhalliseen kotiini. Turmelleet minulta perhe-elämän levon. Mitä sanot? Omaan kotiisi ? Mutta hyvä ystävä, mitä sitte on tapahtunut?
Päivän Sana
Muut Etsivät