Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. lokakuuta 2025
"Sinä et näytä niin hullulle kuin nuo muut", sanoi Preussiläinen päämies. "Sinä tunnet tämän tienoon hyvästi?" "Tunnen!" Tuota maata, jonka nurmikoilla ja metsissä hän oli kulkenut lapsuudesta saakka, jok'ainoata tien vieressä olevaa puuta ja puron äyräällä kasvavat kukkaset, hän tunsi tuota seutua ulkoa, yhtä hyvin kuin ylkä tuntee morsiamensa muodon!
"Ja hattunnekin olette jättänyt, sadepisarat loistavat kuni jalokivet hiuksissanne ja voitte helposti vilustua. No, eipä ne olisi kunnioittaneet ohutta, harmaata huntuakaan parempi oli hoitajattareni huivi, tuo rakas, valkoinen huivi ja nyt hyvästi!" Näin sanoen juoksi hän taasen kuohuvan puron yli ja astui, kertaakaan katsomatta taakseen, maantielle.
Ensin tuli Wittin emäntä. »Herra jesta, kuinka sinä voit pudota puroon ja melkein hukkua siihen! Olethan sinä muutoin aina niin säännöllinen ihminen.» »Silta ai ai silta meni rikki», ruikutti Swartin emäntä. »Mitäs sellaisia puhut! Tyhmyyksiä! Puron yli vie leveä kivisilta, ja kuitenkin sinä putoot veteen!» Useita eukkoja astui nyt tupaan lausumaan ihmetystänsä, sääliänsä ja myös muistutuksiansa.
Hän näki kuuvalon lepäävän yli pensaitten, puitten ja veden. Hän kuunteli, mutta mitään ei kuulunut yön hiljaisuudessa, ainoastaan pensastosta tuolla puron rannalla kuului satakielen kaunis laulu. Dorotean näin istuessa ajatuksiinsa vaipuneena, tuntui hänestä kuin jos joku olisi liikkunut hänen takanaan. Hän kääntyi katsomaan: Swartin emäntä astui lattialla. "Ei, emäntä, menkäät maata!
Hänellä oli kiire, hän melkein juoksi koko matkan. Aurinko paahtoi kuumasti Jerusalemin kaduilla ja pieni tyttö väsyi, mutta hän jatkoi yhä juoksemistaan. Matkalla oli silta Kidronin puron yli ja hän kuuli puron aaltojen lorisevan: Miksikä sinä menet sillan yli? Kahlaa mieluummin meidän kirkkaiden laineidemme poikki!
Oi, juhlahetket niityn nurmella! Oi, riemupäivät Roinen rannalla! Kun nietos suli puron partaista, Ma kevään kukat helmahasi kannoin. Mit' ilman alla tiesin herttaista Sen sulle oi, niin mielelläni annoin Ja onnellisna parhaan itseni Ma uhrasin vaan sulle, armaani. Mut, Helmi, toisellepa vainen nyt Sa sydämmesi aartehia annat. On autuutemme aika päättynyt: Sa toisen miehen kihloja nyt kannat.
Puron varrella riisui pappi kenkänsä, kaalaakseen yli; mutta sen huomattuaan Rudolf heti laskeutui ratsunsa seljästä ja käski sananpalvelijan nousemaan satulaan. Pappi, vietyään sakramentin sairaalle ja palattuaan matkalta toi hevosen takaisin kreivi Rudolfille.
niin punakelta-kukkain päällä kulki mua kohti hän nyt lailla nuoren neitseen, mi ujot painaa alas silmäluomet; ja täysin tyydytti hän toiveheni lähelle tullen niin, ett' ääni lempee minulle soi ja sanat laulun kantoi. Kun ehtinyt hän oli siihen, missä jo heinää aallot puron kauniin huuhtoi, mun palkitsi hän nostamalla katseen.
Muusta ei kysymystäkään! Niin kallis henki! Niin kallis henki! Toinen näytös. Vasemmalla korkeita, vanhoja puita nojallaan. Perällä kallionuomassa virtaa puro, joka katoaa kivien väliin metsänrinteessä. Polku kiemurtaa puron vartta. Oikealla ainoastaan yksityisiä puita, joitten välistä vilkkuu vuono. Edessä näkyy venevalkaman nurkkaa veneineen.
Hevoset näyttivät vahvoilta ja komeilta, ja tuolla karjapiiat tulivat kiiltävine maitosaaveineen matkalla meijeriin puron varrelle. Hänellä oli vielä hyvästi aikaa ennen aamiaista kiertääkseen pienen mutkan ja katsellakseen kasvuja.
Päivän Sana
Muut Etsivät