Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. marraskuuta 2025
»Sinä et Lauria rakasta!» Neiti Smarin huusi, ja hänen äänensä mutkitteli. Sitten syntyi hiljaisuus. Esteri istui lynkäpäisillään pöytää vasten, nyrkit ohimoilla. Hän vavahti säikähdyksestä, kun yhtäkkiä johtui mieleen, että täti Holma on varmaan sen huomannutkin. Puristaen päätään hän veti henkeä kuin kovaa tuskaa kärsien. Miten hän ei ollut ennen tullut sitä ajatelleeksi?
Sydämellisesti kättä puristaen jätimme toisemme, ja tunnustaa täytyy, että olimme erotessamme jotenkin raskaalla mielellä. Me käsitimme hywin, että tämä oli wiimeinen kerta kun tapasimme toisemme täällä, koska kotoimme wäli oli kowin pitkä.
Sivuhuoneissa kävelivät herrat ja polttivat tupakkaa, jutellen Euroopan suuresta sodasta, jota paraikaa käytiin. Itse isäntä, majuri s, istui vähäisessä sohvassa vanhan sotilaan vieressä, puristaen tämän kättä ystävällisesti. Tämä vanha sotilas oli majurin nuoruuden ystävä, vapaaherra K.. Harmaalan kartanosta.
Hän tervehti vain kutsuvalla kädenliikkeellä. »Yksinkö konttorissa, Jakob?» huusi Berven. »Teit hyvin, kun tulit, Jörgen», virkkoi Jakob hiljaa, tullen Berveniä vastaan ja puristaen hänen kättään pitkään ja hartaasti. »Muuten on laitani huono», sanoi hän ja katsoi ystäväänsä suoraan silmiin. »No niin näetkö olen tullut tuomaan sinulle kirjallista tarjousta Tostie & Kumppanilta.
Hän ei rohjennut nostaa mustia silmiänsä asuntoon; mutta sittekin näki hän hänet selvästi, ruhtinaan saduissa. Hän istui siellä, ylhäällä valkoisessa nutussansa kaikkine silkkinauhoineen ja kallisti päänsä punaiseen akuttimeen. Tytön postia poltti ja hän kiiruhti ulos portista ja pitkin katua, pieni, laiha kätensä suonenvetoisesti puristaen kultarahaa.
Siinä seisoi kookas, vanha vaimo, raivoisasti puristaen nyrkkiään Heintziä vastaan: "Sinä" kuului kähisten hänen huulistansa. "
Rakas herra d'Artagnan-parka! sanoi Ketty sääliväisesti, puristaen uudestaan nuoren miehen kättä. Sinä surkuttelet minua, hyvä pienoiseni! sanoi d'Artagnan. Oh, kaikesta sydämmestäni! sillä minä kyllä tiedän mitä rakkaus on. Sinäkö tiedät mitä rakkaus on? sanoi d'Artagnan, ensi kertaa katsellen häntä tarkemmasti. Oi, tiedän.
Tapahtukoon teidän tahtonne, vaikka toki, päätetty; tuossa käteni; minä jään, ja tulen sinun ja Hjördis'in vieraaksi. GUNNAR (puristaen hänen kättään). Kiitos, Sigurd, sen tiesinkin. Ja sinä,
Se ei välitä sinusta, isä lapsestaan, edes sen vertaa, että tulisi katsomaan ja ottaisi syliinsä! Ja olkoon, olkoon! On sinulla raukalla äiti ... on äiti ... tule tänne! Marja pyöri lattialla puoleksi itkien, puoleksi nauraen, lapsi sylissään, sitä suudellen ja rintaansa puristaen. Kuului tulevan joku. Marja tempasi luudan, alkaen lakaista lattiata. Se oli vanha emäntä, joka tuli.
"Hyvin kernaasti," sanoi opettaja, puristaen ystävänsä kättä jäähyväisiksi. Paitsi sydämen muutosta, tai oikeammin sanoen sydämen onnellista kehkeämistä, oli Katin rakkaus vaikuttanut ystävämme opettajan-toimiinkin; sillä kaikki hänessä pyrki yhteyteen. Hän oli niin suurella ilolla ottanut vastaan Katin suloisia sanoja, että hän melkein mieltyi niiden muotoonkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät