Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. marraskuuta 2025
»Enhän minä tässä ketäkään» yritin vastaamaan, kun tuo jo pujahti käteni ja rintani väliin, sanoen, että mennäänhän nyt tanssimaan. Hänen ei tarvinnut toista kertaa pyytää. Jo olivat jalkani liikkeellä, ja minä tanssijapyörteessä, suloinen olento rinnallani. Oi, se oli taivaallinen hetki.
Minua ainakin haluttaisi ... miksi näytät niin nolostuneelta, Siiri?... Etkö voi hyvin?... Tai etkö ole saanut tanssia? Se kysymys pujahti Sannilta aivan vahingossa esille. Körnerin kuullen sitä toki ei mitenkään olisi sopinut tehdä. Saanko luvan, neiti? lausui tämä heti, kumartaen Siirille. Kiitoksia, en minä tanssi enää tänä iltana.
Ovi avautui yläkerroksessa ja yönuttuun puettu olento pujahti näkyviin. Rouva Krabbe katsahti sinne. »Minä tulen heti, Krabbe» hän huusi kiirehtien pois. Oli rattoisaa istua illallisen jälkeen, kun nuo uudet halot palaa räiskyivät uunissa ja lamppu hienoine paperivarjostimineen levitti kodikasta valoaan ja Alette oli polvillaan uunin edessä lisäten, tulen virikkeeksi, pesään lastuja ja päreitä.
Tyttönen ei liikahtanut, ei katsonut häneen, puristi vain hänen kättään pikkuisilla lujilla, vapisevilla otteilla ... ja vähitellen painuivat silmät kiinni. Pikku Maria nukkui hengittäen syvään, tyynesti, niinkuin ainakin lapsi. Adelsvärd sai hiljakseen irti kätensä ja pujahti salavihkaa ovesta ulos, alakertaan vanhusten luo. Pikku Maria nukkuu! ilmotti hän. Toivoakseni hyvän aikaa.
Hän pujahti niin vikkelästi pois avuliaan merimiehen luota, kuin olisi hän ollut vähällä polttaa itseään ja hiipi niin huomaamatta kuin mahdollista sisään seinää pitkin miesten tumman rivin takaa, jotka seisoivat tarjoellen toisilleen pulloistaan. Rantapuodin permannolla jatkettiin tanssia herkeämättä. Polskaa, kädet toistensa sivulla, valssia ja hambopolkkaa!
He istuivat ensin perässä, sitten Hanna pujahti kajuttaan, tuli sitten sieltä taas ulos ja istahti vastapäätä nuorta, kiiltonappista miestä, sen hakkailtavaksi minkä kaiken Kalle voi nähdä ikkunasta, toisten jatkaessa tarinataan. Olisi se jutkaus, puhui taas ukki.... Olisi se koko potkaus!
Ensiksi hän ei tahtonut heitä löytää, mutta kova ja kiivas puhe ilmoitti, missä suunnassa hänen tuli heitä hakea, ja kun hän tuli lehdikkoa lähelle, näki hän, kuinka Anna Heikkinen juuri silloin repäisi jotakin kiiltävää kaulastansa, kuinka hän heitti sen maahan ja, tallattuaan sitä jalallaan, pujahti Tommin sivu ja kiidätti juoksujalkaa taloa kohden.
Silloin naisihminen, vastaamatta sanaakaan, pujahti nopeasti takaisin ja pani oven jälleen kiinni. Oven takaa kuului supatusta. Henrik odotti. Ovi aukeni jälleen ja toinen, vanhempi naisihminen esiintyi, hyvin tutkivasti katsellen Henrikiä. Kyllä hän asuu täällä, sanoi hän varovasti. Kukas herra on? Minä olen hänen sukulaisensa.
Hän kääntyi lapseen päin. Se nukkui rauhassa. Hän avasi hiljaa akkunansalvan. Harmaa sarastus pujahti huoneeseen yhdessä heikon punerruksen kanssa ja tunki tieltään keinotekoista valoa. Kuinka kaunis ja hieno, ankara ja vakava oli tuon lapsen pää kaunis kuin kuollessa. Hän sytytti savipiippunsa, istuutui pöydän ääreen ja alkoi kirjottaa. Ei ainoatakaan ääntä, ei ulkoa eikä täällä sisällä.
Pentti pujahti ulos ovesta ja rupesi juoksemaan pirtin ympäri huutaen täyttä kurkkua: Ympäri, ympäri meijän väk'! Ympäri, ympäri meijän väk'! Lienevätkö viholliset luulleet olevan enemmänkin väkeä pirtin luona, vai mikä lienee ollut syynä he pysähtyivät, arvelivat vähän aikaa ja kääntyivät takaisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät