Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Kun kotvan aikaa noin oil kulunut, Kohensihen Potemkin, tuimasti Terävän kotka-silmänsä hän siirti Nyt Wolmar ruhtinaan ja lausui noin: "Puheita kapinoista olen kuullut, Sodista vasten järjestystä, jolle Perhetten, valtakuntain menestys On perustettuna; on kysymys Sodasta vasten vanhempien valtaa Omassa maassa, Venäjässämme; Tää asia, se liekö teille tuttu?"
Keisarinna lohduttaen siihen lausui: "Ole huoleton Natalia! Tätä ihanata ilmaa Pietarissa Harvoin mulle ompi suotu. Nouskaa, seurueni, hyvä emäntäni Tien on meille osoittava." Noita lausuin oil hän heti lähtöön valmis, Häntä seuras äänetönnä Ruhtinatar, sekä ruhtinas Potemkin, Myös Bestuschew, vanha kreivi.
Käteensä antoi päänsä painua Ja Wolmar äänetönnä ootti vaan. "Kenralmajor Kutusow, kun hän saapuu, Hän kabinettiini on laskettava, Mut kaikki muut, Markow, kasakka Platow Ja Wolmar Paulowitsch, ne saavat oottaa." Noin puhuen Potemkin heittihen Tilalle purppuraisen ottomanin, Ja adjutantti hänen käskyänsä Kumartain kuunteli ja läksi pois.
Oil voimas jänsi vahva järjestys Ja poikais itsekieltämisen into; Ei saa se jänsi koskaan lauhtua. Te Wolmar Paulovitsch, te jäätte tänne, Minua seuraatte. Mä sanon vielä: Nyt keisarinnan nimipäivä armon On teille muille antava." Kun sai Sen lausuneeksi, jälleen kabinettiin Potemkin meni, nuori ruhtinas Jälestä astui aivan äänetönnä.
Tämän epäluulon johdosta hankki Potemkin keisarinnalta käskyn ajaa onneton Tschernikov maanpakoon Siperiaan. Eräänä päivänä istui Tschernikovin perhe, rauhallisesti jutellen muutamien naapurien kanssa silloin astui ovesta sisään sotamiehiä ja muuan heistä luki läsnäoleville keisarinnan ankaran käskyn.
Ja kauvan vaiti oli molemmat, Laskeusi ottomanilleen Potemkin, Käteensä antoi päänsä painua, Ja Wolmar äänetönnä ootti vaan.
Keisarinna Katarina Venään emo mainio, hän silmihinsä Sai nyt riemu-kyyneleitä; Lausui noin: "tän' aamun' onnellisna tahdon Muiden onnea mä nähdä. Ruhtinas Potemkin, vaunujamme esiin Tuottakaa, nyt halajan ma Käydä noita kaunihita kartanoita Tuolla kaukaa katsomahan."
Oli aamu, kesä-päivä loisti kaunis Maiden ylitse ja virran; Jalo keisarinna kirkastettu seisoi Aukeassa akkunassa, Hänen rinnallaan, mut loitompana, seisoi Ruhtinatar, lähimmässä Suljetussa akkunassa oil Potemkin Ruhtinas, tuo Kriminniemen Kukistaja mainio, ja myös Bestuschew Kreivi, vanha amiraali.
Kumartaen nöyrimmästi Jalon päänsä, katsahtaen keisarinnaan Vastas' ruhtinas Potemkin Puoleks toden, puoleks leikin lausehilla: "Yhden vaan mä neuvon tiedän, Neuvon ainoan, se käytetyksi tulkoon: Keisarinnamme, Te kallis Meille kaikille, viel' eläkäätte kauvan."
Liikahtamatta Potemkin istui, silmäluomilleen Kätensä nosti, tarkoin vierastaan Vaan katseli, ja hiukan nyykähyttäin Päätänsä puhui noilla lauseilla: "Teit' olen, kenraali, nyt käskenyt, Te tiedätte mintähden.
Päivän Sana
Muut Etsivät