United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä ajoin hänet ulos ovestani, vaikka tiesin hänen olevan niin tuiki turvattoman, ajoin hänet siihen surmaan, joka kenties oli aiottu minulle. Minun nyt kohta täytyy kostaa häntä, jos en tahdo ikäni pituista häpeää itselleni. Katsokaas, isä minun sydämeni on sanottu olevan yhtä kovan kuin teräs, jota takoilen vaan vuodattaako kirkastettu teräs tämmöisiä kyyneleitä?
Saatoinko kieltää nyt ystävyyden tarjousta, kun olin niihin asti omastakin kohdastani ryypiskellyt? Kuitenkin tunsin siitä sisällistä tyytymättömyyttä ja levottomuutta. Silloin kehoitin sieluani: "Syö, juo ja riemuitse! Nyt on sinulla ilon ja kiitoksen syytä, kun siunaus vuotaa ylitsesi." Samassa vilahti kirkastettu Karuliina mieleeni ja entinen outo virtaus väräytti minua.
Hän ei vavissut, ei itkenyt enää, se oli rauhallinen toiminta, todellinen rakkauden työ. Sitä tehdessä oli katsantonsa niin kirkastettu, kirkastettu surumielisyydessä, pappi tunsi hänet tuskin samaksi. Siitä tulee vielä siitä tulee! sanoi hän onnellisna itselleen, niin kuin puutarhuri, joka näkee kuihtumaisillaan olevan lemmikki-kasvin saavan uusia vesoja.
Mutta silloin aukenis taivas ja oikeuden enkeli ilmestyisi kaikelle kansalle, kysyen korkealla äänellä: »mitä komsarjus tahtoo», mutta häneltä kysyisi komsarjus takaisin korkealla, huutavalla äänellä: »onko kannustettu miesi viaton vai syyllinen?» Nytpä kirkastettu enkeli antaisi vastauksen, jonka oikeutta ei kenenkään tarvitsis epäillä ja jonka mukaan tulisi miestä joko päästää Herran huomaan tai sukia oikein aika lailla.
Päässä hänellä oli loistavaksi kirkastettu kypärä, sulkatupsulla koristettu, ja rungon suojana oli haarniska, rintapuolelta niin paksu, että se hyvin kesti pyssynluoteja, vaan takana tehty keveämmistä aineista.
Eikö hän sähkösanomaakaan lähettänyt? Tuntia ennen kuin tuli. Eikö sinustakin, Asta, ole se niin Alfrediksi? Niin on. Hän on kaikessa niin umpimielinen. Vaan sitä suloisempaa oli, sitte kun sain hänet taas luokseni. Niin, sen arvaan. Minä kun jo neljätoista päivää ennemmin olin häntä odottanut! Ja hän voi hyvin? Ei hän alakuloinen ole? Hän oli aivan kuin kirkastettu, kun hän astui ovesta.
Silloin rohkeni hän ensimmäisen kerran katsahtaa korkeuteen ylös, ja hetken päästä huomasi hän ihmeellisen valon, joka lentävänä tähtenä näkyi häntä lähestyvän kaukaisista avaruuksista. Mutta jota lähemmäs tämä valo häntä ehti, sitä enemmin muutti se muotoansa. Eikä ollutkaan se mikään lentävä tähti; vaan kirkastettu nuorukainen, välähtelevä miekka kädessä.
Pöydällä vuoteen luona huomasin myöskin vanhan raamatun, jota en koskaan ennen ollut hänellä nähnyt, arvatenkin siitä syystä että hän aina oli säilyttänyt tätä aarrettansa kaapissaan. Hän näytti tavallista heikommalta ja väsyneemmältä, mutta hänen kasvoillaan lepäsi kirkastettu tyyneys, juuri kuin hänen taistelunsa nyt olisi päättynyt ja hän olisi vihdoin voittanut rauhan ja levon.
Kaikki on sovitettu: sinä olet löytänyt minut ja minä sinut lapsissamme. Minulla on elämänilta käsissä, mutta se on sen päivän ilta, jonka laskussa sarastaa ihanampi aamu. Näen jo sen kajastusta otsallasi, lausuin minä. Olen elänyt Jumalassa ja Jumala minussa, jatkoi hän. Isä on kirkastanut itsensä minussa niinkuin hän oli kirkastettu Kristuksessa, vapaitten lasten esikoisessa.
Ainoastaan hiukan ennen viimeistä hengenvetoaan hän avasi suuret silmänsä ja katseli ympärilleen ikäänkuin jotakin etsien: "Missä hän on? kysyi hän äidiltään. Ah, minä näen hänet, huusi hän sitten ja nousi vuoteeltaan. "Lapseni, lapseni minne sinä menet? kysyi hänen äitinsä itkien. "Tuonne, sanoi hän kirkastettu hymy huulillaan, autuaitten saareen.