Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Sen lausui hän. Kenraali läksi pois, Ja esihuoneesen Potemkin astui.
Mut ruhtinatar horjuen nousi nyt, Ja ylpeästi, ääneti verkalleen Hän läksi astumaan jalon, kuuluisan Sukunsa juhlahuoneesta kirkkaasta; Ja palvelija, ylpeän käskystä, Nyt lähestyi ja ääneti laski hän Kuville jälleen purppura-peittehet, Ja yksin Dmitri jäi, pyhät isänsä Ei enää luoneet hänehen silmiään. Seitsemäs laulu. Ja kauvan vaiti oli molemmat. Laskeusi ottomanilleen Potemkin.
Suurin taistelulaiva "Ruhtinas Potemkin" nosti 28 p. kesäkuuta punaisen lipun ja ilmestyi tykkejänsä jyrisyttäen Odessan edustalle.
Waltias Potemkin Sanoiksi virkki tyvenenä taas: "Emonne jalon murhe säälittääpi Sydäntä hellän keisarinnamme, Jok' itse äiti on; hän tahtoopi Emonne päästää siitä häpeästä Ett' orjattaren ottaa miniäkseen; Sen hänen viisautensa ylevä On ymmärtänyt, että valtakunta, Niin lavea, kuin Venäjä, on koossa Siteillä pidettävä vahvoilla, Ja että, jos vaan joku niistä pettää, Niin kaatuu ratki koko rakennus.
Viimein joukosta nous' ukko miettiväinen, Satavuotinen ja kurja, Paljas kiilti päänsä, vyöhön asti riippui Parta hopeakarvaisena; Ruhtinatarta hän lähestyi ja vastas' Kuolon totta ääni täynnä: "Valtiatar, meit' ei elätä nää kukat, Anna leipää isooville!" Ruhtinatar hämmästyi, mut sanan virkki Silloin suuri keisarinna: "Tämä vanha Pietarimme aikalainen Jää nyt haltuunne, Bestuschew, Te Potemkin, tehkää että täytetähän
Te, Potemkin, jonka neuvot Ovat tarkat, neuvokaapa kuinka taitaa Katarina kaikin puolin Tehdä maata Venäjän niin ihanaksi, Viljaiseksi kuin on seutu Täällä Wolgan kaunihilla rantamailla?"
Päivän Sana
Muut Etsivät