Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
»Terveisiä!» sanoi hän uudelleen nauraen ja painoi leikiten kätensä tytön poskille. »No no!» nauroi tyttö ja tarttui molemmin käsin hänen ranteisiinsa. »Minä olen sinua niin odottanut.
Ukko kääntyi takaisin, ojensi molemmat kätensä silmät hulveisillaan kyynelissä. »Esteri!» Hän sulki Esterin syliinsä, suuteli suulle, poskille, otsalle, kyynelten norahdellessa Esterin kasvoille. Sänkykamarin ovi rapsahti kiinni. Ukko oli kadonnut. Esteri seisoi ovenpieltä vasten kuin pyörtyvä.
Jannen poskille, joita peitti harmaa, karkea parran sänki, nousi punaa: »Minä tiedän sen, että minua pidetään rettelöitsijänä, mutta minä kuitenkin itse tiedän, että olen aina koettanut seisoa oikeuden ja totuuden puolella.»
Sinä olet aika porsas, sanoi Henrik. Tulinen puna lensi kuin leimaus Ellen'in poskille, hän nousi samassa ja antoi Henrikille aika voimallisen korvapuustin. Henrik oli kaatua taaksepäin; tyttö riensi ovesta ulos kyökkiin Tiinan luo, josta hän otti kiinni molemmin käsin, huutaen: Henrik on jälessäni; hän tahtoo minua lyödä! Mitä, tahtooko hän lyödä sinua!
Kaksi silmiinpistävästi puettua, sminkattua naista istui hieman loitompana, tähystellen Arkadj Petrovitsjia. Se nostatti suuttumuksen punan nuoren luutnantin poskille. Tuollaisetko naiset vain tähystelivät venäläisiä miehiä Suomessa?! Iltapäivällä Arkadj Petrovitsj kulki pienellä laivalla Viaporin linnoitukseen, ilmoittautuakseen rykmenttinsä päällikölle. Ilma oli kuulakkaan kirkas.
Kiirehdin silloin sotkemaan asiaa, taputtelemalla häntä molemmin käsin molemmille poskille ja hokien: "Minä pidän teistä niin paljon täti Halinen ... niin paljon niin paljon että oikein!" Ja sitten taas jatkui puhe Petteristä. Olin yhtenä ilona ja onnena.
Silloin tosin hänen suurista tummista silmistään katosi niiden tavallinen vilkkaus ja loiste, mutta siihen sijaan nousi poskille semmoinen heleä puna, että sehän vasta oli jotakin, ainakin tyttöjen mielestä. Toiset sanoivat Kallea kauniimmaksi vesipäällä, toiset taas hänen hieman hieprakassa ollessaan.
Sekin katsoi häneen kysyen, ihmetellen, ja sitte siitä tulvahti sellainen kimppu kirkkaita, säihkyviä säteitä, että kaikki muu soentui hänen ympärillään ja veri syöksähti jälleen kuumottaen poskille. »Hyvästi!» Hän kohotti koko tyttöparvelle yhteisesti hattuaan ja kääntyi selin. Nuoriso hajausi kukin suunnalleen. »Enkä mä sinusta eroais, en eroais!»
»Minä olin päivällisellä Dunois'in kanssa», virkkoi herttua, »ja kun siellä kuulin Roland'in salissa olevan vieraita, niin olin siksi rohkea, että tulin niiden lukua lisäämään.» Onnettoman Johannan kalpeille poskille lennähtävä puna, joka silmänräpäyksen ajaksi soi hänen muodollensa kauneuden välähdyksen, osoitti selvään, että tämä seuran lisäys ei ollut hänelle epämieluisa.
Hyvin tiedän, veli, Ett' ei sun liinaas kyyneleeni mahdu: Mies-parka, omillas sen kastelit. LUCIUS. Lavinia rakas, poskesi ma kuivaan. TITUS. Kas, Marcus, kas! Ma merkkins' ymmärrän. Jos kieltä hällä, sanoisi hän nyt Sen veljellensä, minkä minä sulle: Tuo liina, märkä veljen kyynelistä, Ei avuks ole siskon poskille. Oo, tätä surun yksimielisyyttä!
Päivän Sana
Muut Etsivät