Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Voi, ma tunsin tuskaa polttavinta: Täytyikö mun syntieni tähden Hänen, ihmisistä puhtahimman, Jumalaisen kärsiä? Hän silloin Käänsi kasvot verta vuotavaiset Minuhun ja rakkahasti virkkoi: "Verein sinun sovintos on uhri, Sinull' anteeks'antamus ja rauha." Siitä iloitsin vaan tuokiossa Näin sinun Hänet tuomitsevan Kuolemaan ja kansan raivokkahan Ristiinnaulitsevan Hänet, pyhän.
Poissa kova kuolema Hänet riisti mutta vielä Katkerampi, kamala Oli suru Joosefista Salaperäisyyksineen, Joist' ei voinut edes konsa Päästä täyteen selvyyteen. Oi, ne vuodet tuskalliset Kylvi lunta nivuksiin! Kumaraksi painui varsi, Ilo sammui kyyneliin. »Miksi Herra nämät sallit?» Oi ne synnit nuoruuden Muistui mieleen, polttavinta Tulta tuiski sydämmeen. Mutta nyt!
Nostattele vapauden Voimatuulet liehtomaan Tulta hengen taivahista, Mädännystä polttamaan. Liehdo tulta polttavinta: Myrkkyhuurut hälvenee Lämmin ilma liekin alta Hallan mailta varjelee. Liehdo tulta puhtahinta Sydämmestä sydämmeen, Jotta, itse sortuessas, Tuhat tarttuu lietsimeen! Kotiliesi. Mik' on tää tunne outo, lumoovainen, Mi sydäntäni polttaa, virkistää?
Ja mietteet mustat, tuskalliset, tummat, Hän aivoissansa tunsi vyöryvän, Hän öiset haamut kauhistavat, kummat, Ylt' ympärinsä luuli hiipivän. Kun sairas kärsii tuskaa polttavinta, Se nukahtaapi joskus hetkeksi: Niin raukes tuokioksi Lotan rinta. Unetar nopsa silmät ummisti. Luuranko julma peilihin nyt karkas Mut ristiinnaulittu pääs etehen. Ja Lotta huimas käsillään ja parkas: "Oi.
Päivän Sana
Muut Etsivät