Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Jo suviaamu salaa sun huoneesees se kultiansa valaa: et herää ees! Sa siskoos rakkahasti vain painallat ja yhä hartaammasti sa nukahdat. Ei satakielten kuoro sua heräämään oo saanut mun on vuoro, en minäkään! Niin raskaat painot riimein jo kantaa sain. Oi Musa, herää viimein! Sa nukut vain! L
Kas, se kohta valmis on!» Ja hyväellen noita silittää hän rattaita ja rautaputkiloita. Mitäs muuta! Insinööri tarttuu paljetankoon, Aatu-ukko vasaraan ja rovasti hiilihankoon. Hei, kuin kipunat kirpoaa ja kaikuu kaunis hilke! Tämä on vielä sorjempaa kuin koivuvitsan vilke. Autuaana Aatu-ukko takoi iltaan asti, katsoi vuoroin työhönsä ja poikaan rakkahasti.
Pitkän kotvan lämmitteli taasen multaa harmajata, suurta metsää, kylkeä kovan granitikallion. Niinkuin kuului käsky ylähältä, niin on taasen yhtä rakkahasti roiston ja hurskaan peltoa vaalinut. Pieni yrtti, koppiainen maassa ei oo unohdettu. Kaikki saakoot elää ja kiittää elämän antajaa. Tuli lokakuun utuiset päivät ja tihusatehet.
Lewon alla Suomi leiwän jälle kaswatti jalosti, Itse wanha Wäinämöinen lepytteli lapsiansa kehoitteli kandeleella sekä sotaan että työhön onnen, elämän eduksi; lisäs' aina lohdutellen kärsimystä kowuudessa, tyhjässä tytywäisyyttä. Ukko lauloi lapsillensa riemun alla rakkahasti, käyrä polwilla kumisi; kiristeli kiitoksella kandeleessa kielet kaikki kungin hywän kunniaksi, jota harjoitti jokainen.
ken on tuo Enkeli, mi riemuin moisin kasvoihin katsoo Kuningattaremme niin rakkahasti kuin hän oisi tulta?» Näin taas ma luotin hänen viisauteensa, min kauneus oli Neitseheltä, niinkuin on Auringolta aamutähtösien. Hän mulle: »Sielun valppaus ja sulo, mikäli voi sit' enkelillä olla hänellä on, ja iloitsemme siitä,
ken on tuo Enkeli, mi riemuin moisin kasvoihin katsoo Kuningattaremme niin rakkahasti kuin hän oisi tulta?» Näin taas ma luotin hänen viisauteensa, min kauneus oli Neitseheltä, niinkuin on Auringolta aamutähtösien. Hän mulle: »Sielun valppaus ja sulo, mikäli voi sit' enkelillä olla hänellä on, ja iloitsemme siitä,
Se on kiitos kirjoitettu, Sanottu Savon kylistä, Annettu alamajoista, Miehiltä mitättömiltä, Osotettu oppineille, Jotka ratki rakkahasti Suvaitsevat Suomen kieltä, Ottavat opin tiloille Savon raakoja sanoja, Talonpoikaisten puheita.
Entäs kuin tämä isämme Soisi meiän Suomenmaalla Lapsilaumansa olevan Suloisella suosiolla, Rakkahasti, raittihisti, Kukin viriä virassa, Ahkeroia ammatissa, Että kaikki katseleisi Pienen muuraisen mukahan, Miten se työssänsä meneepi, työt ja päivät yrittääpi.
Voi, ma tunsin tuskaa polttavinta: Täytyikö mun syntieni tähden Hänen, ihmisistä puhtahimman, Jumalaisen kärsiä? Hän silloin Käänsi kasvot verta vuotavaiset Minuhun ja rakkahasti virkkoi: "Verein sinun sovintos on uhri, Sinull' anteeks'antamus ja rauha." Siitä iloitsin vaan tuokiossa Näin sinun Hänet tuomitsevan Kuolemaan ja kansan raivokkahan Ristiinnaulitsevan Hänet, pyhän.
Päivän Sana
Muut Etsivät