United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sinä silmänräpäyksenä," sanoi hän, "tuli Jesus Kristus ristiin-naulittuna syntieni edestä, niin selvästi hengellisten silmieni eteen, kuin olisin nähnyt hänet ruumiillisesti, ja minä tunsin itseni yht'äkkiä vapautetuksi kaikesta tuskallisesta pelvosta ja täytetyksi hiljaisella ilolla ja rauhalla.
"Mutta pitääkös minun sitten", niin ajatteli hän sitten taas, "oikeen hengelläni maksaa tämä? Onhan mailmassa paljon suurempiakin hunsvotteja, joita ei ollenkaan rutolla uhata ja jotka elävät vanhoiksi kuin Methusalem! Onko Jumalankin oikeus samallainen kuin ihmisten, joka pienet varkaat kostaa ja suuret kunniaan nostaa? Ei, vielä on toki kaukana minun vuoroni kärsiä syntieni tähden!
"Kallis Käthe minä kävin kovin heikoksi matkalla likellä Eislebeniä syntieni vuoksi; vaikka, jos sinä olisit ollut siellä, olisit sanonut, että se oli Juutalaisten syntien vuoksi. "Sinun poikasi lähtivät Mansfeldista eilen, koska Hans von Jene niin hartaasti pyysi heitä mukaansa. Minä en tiedä, mitä he tekevät. Jos olisi pakkanen, saisivat he auttaa minua vilua näkemään.
Hän opetti minua jossakin määrässä ymmärtämään, mikä meidän kallis taivaallinen Isä on, ja tuo vapaa-ehtoinen, mutta verraton Kärsijä tuo armelias Vapahtaja, joka antoi itsensä syntiemme tähden, myöskin minun syntieni tähden.
"No hyvä", sanoi skotlantilainen ritari, viimeisen myönnytyksen suoruudesta hyvillänsä, "minä vannon teille, Thomas Gilslannista, että, niin totta kuin olen rehellinen skotlantilainen, jota pidän yhtä suurena etuoikeutena kun vanhaa aatelisuuttani, ja niin totta kun olen lyöty ritari ja tänne tullut saavuttamaan kunniaa ja mainetta tässä elämässä ja syntieni sovitusta tulevaisessa niin totta, ja sen siunatun ristin kautta, jota kannan, minä vakuutan teille, että ainoastaan tarkotan Richard Leijonasydämen parasta, kun pyydän hänen antaumaan mahomettiläisen lääkärin hoidettavaksi".
Oi, se näky eipä mielestäni Konsa haihdu; silloin ensi kerran Povessani tulen tunsin oudon, Liekin, sytytetyn taivahasta: "Tämä Herra, pyhä Vapahtaja Ihmiskunnalle on lähetetty", Niin se kuiski ääni tunnossani, Jota ensin mielin tukehuttaa. Mutta syntieni muisto musta Särki sydäntäni, elämäni Näkyi kaikki hukkaan eletyltä. Turhuus irvisteli vastahani Joka askelella kodissani.
Oli ihan tyven vastasataneen lumen jälkeen ja paistoi aamuyön kuu. Sirpalesaaren ulkopuolella oli musta meri. Pelastus, vapautus, unhotus! Ei, vaan oma voima, viimeinen ponnistus, nyt minä sen teen, kuolen pois kaikesta suuresti, jalosti, hienosti, näytän itselleni, näytän koko maailmalle, kuolen itse omien syntieni sovitukseksi, kuolen niinkuin roomalainen ammeeseen Suomenlahden lainehisin.
»Tapasitteko koskaan Hoseason-nimistä miestä», kysäsi Mr Rankeillor. »Tapasin, sir syntieni tähden», vastasin. »Sillä juuri hänen avullaan ja setäni toimesta ryöstettiin minut tämän kaupungin edustalla, vietiin merille, kärsin haaksirikon ja sadoittain muita vastoinkäymisiä, ja seison nyt edessänne tässä kurjassa asussani.»
Pakeneeko vastakin, kun nostan silmäni taivasta kohden, kaikki, mitä siellä on puhdasta ja pyhää, niitten kasvojen muotoon, joitten muistaminen on minulle kuoleman synti? Kuitenkin minä olen pelastanut hänen henkensä! Jos kohta minä syntieni kautta saatin kirouksen omaisilleni, eikö minun kuuliaisuuteni ollut otollinen?
Heti kun hyökylaine oli ohi, oli hän juossut laivan laidalle ja nähnyt minun vuorotellen ilmestyvän ja häviävän aallokossa. Viimein hän oli vilaukselta nähnyt minun pitävän kiinni raakapuusta. Se oli saanut hänet toivomaan, että minä sittekin pääsisin mahdollisesti maalle, ja antamaan nuo ohjeet ja käskyt, jotka olivat tuoneet minut syntieni tähden tänne onnettomaan Appiniin.