Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Kuu kiirehtii avuksi; muuttaa muotoansa; vaihtaa värinsä ja koettaa, valamalla alas kultiansa, aarteidensa painolla tyynnytellä meren hienohelmaisia hemestejä ennen aikojansa heräämästä. Etäältä kuuluu outo hyminä, alussa vienona, sitte yhä koveten. Hemestit heräävät. Jo kuuluu selvästi alkavan myrskyn etusoitto; liikettä ilmestyy meren pinnalle.
Jo suviaamu salaa sun huoneesees se kultiansa valaa: et herää ees! Sa siskoos rakkahasti vain painallat ja yhä hartaammasti sa nukahdat. Ei satakielten kuoro sua heräämään oo saanut mun on vuoro, en minäkään! Niin raskaat painot riimein jo kantaa sain. Oi Musa, herää viimein! Sa nukut vain! L
Aloinpa anella noita, itse virkin ja sanelin: 'Anna, Kuutar, kultiasi, Päivätär, hope'itasi tälle tyhjälle tytölle, lapsellen anelijalle! "Antoi Kuutar kultiansa, Päivätär hope'itansa. Minä kullat kulmilleni, päälleni hyvät hopeat! Tulin kukkana kotihin, ilona ison pihoille. "Kannoin päivän, kannoin toisen.
"Saattepa sitten tosiaan maksunne runsaalla kädellä, josko ei aivan rehellisellä. Tahtoisinpa tietää kuinka monen miehen kukkaro on tullut kevennetyksi tuon vuohennahkaisen pussin lihoittamiseksi, joka nyt teille on niin auliisti pulputtava kultiansa; ja lysti olisi arvata kenenkä miehen laitumella nuot sonnit on syntyneet, jotka teille tulee lähetettäviksi Grampian'in vuorisolien kautta!"
Lyhyt Pohjolan on kesä-yö. Tuolta koillisesta kohoaa jo Ruusupilviin takaa armas päivä, Holvaellen kultiansa, täyttäin Koko ilmakehän valollansa. Sätehissä kirkkahissa aamun Veden kalvo värähtelee. Riemu-
»Luonto kahleess' on, ei tunne' Vapautta laisinkaan; Henki vapaa, pakotonna,» Niinhän aina ho'etaan. Minun nähden, kaikk' on toisin: Luonto vapaa, uhkuvaa Elämätä kehitellen, Hengen orjuus kuristaa. Kasvi maasta juurillansa Imee voimanestehet, Päivä sille kultiansa, Taivas kastehelmiset: Kukka kasvaa, kaunistuupi, Päähyt maasta ylenee, Kunnes kypsä hedelmä ja Siemen maahan varisee.
Otti noita kultiansa, valitsi hope'itansa sykysyisen uuhen verran, verran talvisen jäniksen. Työnti kullat kuumentohon, ajoi ahjohon hopeat, pani orjat lietsomahan, palkkalaiset painamahan. Orjat lietsoi löyhytteli, palkkalaiset painatteli kintahattomin kätösin, hatuttoman hartioisen. Itse seppo Ilmarinen ahjoa kohentelevi, pyyti kullaista kuvaista, hope'ista morsianta.
Päivän Sana
Muut Etsivät