Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Tyttö jalkansa ojensi, Polki, potki ohdaketta, Kukan tallasi tomuhun. Ei enempi kukka nouse Tämän ilman tuulosista. Mut okaiset, pitkät piikit Sill' on viimeksi vireillä. Sen vakava varsi, oksat Voivat kutsua kevättä Suostu, kukkihin sun hoidan. KULLERVO. Luonto tunturin takainen Ei ikinä jäistä luovu, Eikä mun sydänpoloni. Poistu tyttö. Käy keralla!
Ruyther ei kuitenkaan pelästynyt, vaan kiljasi rohkealla äänellä: "Todentotta, jos minä olisin laivoillani, niin lopettaisit sinä nuo uhkauksesi!" Turkkilainen puri hammasta raivossaan ja polki jalkaa; vihdoin kiiruhti hän toiseen huoneesen ja vaikeroi siellä: "Eikö se ole ihme, että kristitty on tuollainen ihminen!"
Suurenmoista oli nähdä mahtavan höyrylaivan taistelua rajusti riehuvien aaltojen kanssa. Tosin halkaisi ja polki rautainen hirviö ylpeät laineet, mutta ikäänkuin solvausta kostaaksensa vyöri halaistu aalto kuohuten, raivoten kannelle ja ryntäsi säälimättä siellä olevien ihmisjoukkojen keskelle.
Lewenhaupt seisoi ääneti huulet yhteen puserrettuina, ja Segebaden jatkoi: Jos kuulisitte mitä ilkeitä renkutuksia teistä lauletaan. Sanotaan, että kävitte Säkkijärvellä ainoastaan juodaksenne veljenmaljaa Lascyn kanssa ja saadaksenne hänen kultansa. Kahleisiin nuo konnat! kirkasi Lewenhaupt ja polki lattiaa niin että huone tärisi. Jok'ikinen, joka niin puhuu, on vangittava.
Jooseppi polki jalkaa. Laske se irti että osaa lentää, muuten ammun sen semmoisena kuin on. Hän ojensi pyssyä. Nyt tuo kuuma veri taas nousi Wapun päähän ja häneltä unohtui kaikki, paitsi eläin raukka. Saammepa nähdä, huusi hän kiihtyen saatko menetellä omaisuuteni kanssa mielesi mukaan. Pane pois pyssy! Lintu on minun! Kuuletko? Se on minun!
Ei hän kuitenkaan kauan miettinyt, vaan tarttui petoa niskasta ja heitti sen hiekkakäytävälle niin nopeasti, ettei pahus ennättänyt purra. Samassa polki hän saappaallaan käärmettä hännälle ja yritti katkaista siltä kaulan rautalapiolla.
"Kun olette sanoneet, että minulla on ollut oikein", väitti de Vaux, "vaadin myös senlaista kohtelua kuin se, joka on ollut oikeassa, se tahtoo sanoa, minä tahdon noudattaa omaa tahtoani. Minä en jätä teitä yksin tuon kavalan skotlantilaisen kanssa". "Mitä, de Vaux", sanoi Richard suuttuneena ja polki hiljaa jalkaansa lattiaan, "etkö uskalla jättää meitä kahdenkesken petturin kanssa?"
Heti kun hän oli puhunut loppuun, polki hän maata, ja maa avautui hänen jalkojensa juuressa ja tuo jättiläishenki katosi tietymättömiin. Kalastaja hieroi silmiään tullakseen vakuutetuksi siitä, että hän oli valveilla, mutta kun hän yhä edelleen näki moniväristen kalojen uiskentelevan järven pohjassa, niin hän laski kiireesti verkkonsa veteen.
Olletikin huvitti se pitempää munkkia: hän koputti permantoon ja polki jalkaa, värisi mielihyvästä ja tukahdutti silloin tällöin ihastuksen huudahduksia, jotka väkisellä pyrkivät hänen huultensa yli, huitoi käsillänsä ja löi toisinansa niin lujasti rintaansa, että melkein pelkäsi hänen iskeneen rikki jonkun tai joitakuita kylkiluita.
Vaimo loi heihin syrjäisen silmäyksen, käski istumaan ja polki keskeyttämättä rukkiaan. »Istumaan», virkahti hän uudelleen. Kumpikaan pojista ei tervehtinyt. Lomppi tuli sisään hiljakseen laulaa hoilottaen ja meni suoraan suutarin ääreen. Siinä kumartui nojaamaan työpöytään. Se oli vähällä mennä nurin, jollei mestari olisi ehtinyt painamaan toisesta päästä.
Päivän Sana
Muut Etsivät