Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Mutta sitä minä haluan pojalleni, että hänen tekonsa sietäisi tuomarien tuomarin tarkastusta, ja että kun se on läpikäynyt koetuksen tulen ja on puhdistunut maallisen katoavaisuuden tomusta, sen sittenkin havaittaisiin sisältävän siemenen, josta voisi kasvaa joku tälle maalle vielä tuntematon siunaus. Rouva ei vastannut, vaan kallisti kasvonsa lapsen kasvoja vastaan ja itki.
"Niin, mutta jos et sinä anna rahojasi minulle, etkä pojalleni, niin ne joutuvat suvusta pois, vieraan käsiin", sanoi Lauri, ikäänkuin unhottaen tuon ikävän veljensä nuhdesaarnan ja päästäksensä taas käsiksi sydämensä hartaimpaan asiaan, nimittäin setä Juhon rahoihin. "Kenenkä vieraan käsiin?" kysyi setä Juho.
Niinpähän kävi senkin suomenmielisen liikemiehen, sanoisivat. Näettehän, millä vahingonilolla se Nyya Pressi parhaillaan puhuu Kansallispankista. Siinä nyt nähdään, sanoisivat. Ja oikeassahan olisivatkin. Minä koetin, minä tein parastani, tein sen asian harrastuksesta oppiakseni, hankkiakseni kokemusta ja antaakseni sen perintönä pojalleni, josta oli aikomukseni kasvattaa suomalainen liikemies.
"Minkälaista hywitystä?" "Semmoista, että pakotatte poikanne eroamaan tuosta luntusta ja naimaan minun tyttäreni, niinkuin puheemme oli." "Sitä en tee, enkä kykene tekemään, sillä, niinkuin olen sanonut, olen antanut wallan pojalleni. Joka kerran on tehty, sen täytyy pysyä, ja nyt ei siitä asiasta enää mitään", sanoi Koskelan isäntä.
Tämä on poikani Konrad ja tässä on hänen herttainen rouvansa, Roosa nimeltään, kuten morsiankin. Muistattehan, Martti mestari, tuonnoisen keskustelumme. Kun minä kysyin, ettekö antaisi Roosaanne minunkaan pojalleni, niin oli siihen kyllä erityinen syynsä. Poikani oli aivan hullusti rakastunut teidän Roosaanne, hän sai minut luopumaan kaikista säätyeroitusluuloistani ja rupeamaan puhemieheksi.
"Miksi noin kiirettä pidätte, hyvä herrasväkeni?" kysyi Kalle Saukko, "täytyyhän meidän ensin syödä suuhumme tämä siunattu luusoppa." "En tiedä, millä nimellä minä mainitsisin käytöstänne, jota talossani olette osoittanut", sanoi paroni kiivaasti; "mutta sen tiedän, ett'en koskaan anna Ekström'ille anteeksi sitä, että hän tuollaisen opettajan lähetti pojalleni.
"Sinä näyt kohta jättävän tämän maallisen majan; sinä et tarvitse silloin enään rahoja: testamenttaa rahasi kirjallisesti minulle!" esitteli Lauri. "Semmoistako asiaa sinulla olikin? Mutta sitä en tee koskaan", sanoi sairas jäykästi. "Jos et minulle sitä saata tehdä, niin anna rahasi pojalleni!?" pitkitti Lauri. "En kenellekään ja pojallesi kaikkein vähemmän", sanoi sairas kolkosti.
Mutta nyt tunnen sinut, enkä voi parempaa morsianta pojalleni toivoa. Ole sinä hänelle lohduttajana taisteluissa, sillä hän on joutunut myrskyiselle merelle ja sitä tarvitaan vapahtajamme asettamaan. Minun, lähtöni on lähellä, mutta nyt lähden mielelläni, olisin vaan suonut näkeväni Antin kerran saarnastuolissa, muuta en enää kaipaisi. Vaan uskallanko minä enää papiksi ruveta?
Tässä ovat todistukset! Joka syytös hänen kunniata vastaan koskee minuunkin ja minä kysyn teiltä nyt: tahdotteko tunnustaa isällenne, että te olette varas? Tahdotteko kehoittaa häntä antaamaan pojalleni julkinen kunnian-selitys, niin tahdon unhottaa mitä te ja isänne olette tehneet hänelle. KAARLE. Herrani! Minä en ole varas! JOHN. Niin tahdon minä sen teille ja maailmalle todeksi näyttää.
Tämä odottamaton huuto sekä minun ajamiseni säikähdyttivät sitä; se laski irti saaliinsa ja lensi puun latvaan, jossa sillä lienee ollut pesä." "Ja lapsi, minun lapseni!" huusi Akselinpoika. Kaikki hänen jäntereensä olivat voimallisessa liikunnossa. "Onneton, mitä sinä teit minun lapselleni, ainoalle pojalleni?"
Päivän Sana
Muut Etsivät