Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Niilo katsoi taas silmänräpäyksen ajan tyttöön, sitten hän kääntyi pois ja meni ulos; mutta hän ei viitsinyt itseään vaivata oven avaamisella, hän potkaisi sitä niin että se lensi auki ja hän jätti sen selkomen selälleen jälkeensä. "Kas niin, nyt hän meni," sanoi Lauri hiukan rauhoitettuna. "Nyt sinä voit tytön kanssa haastaa, poikaseni," kääntyi hän Aamundiin.
Tule tänne, Halli, tule! sanoin minä ojentaen käteni Hallille, joka makasi huoneen etäisimmässä nurkassa, tarkkaavasti minua katsellen. Tule tänne, Halli-parka, ja sovitaan pois! Kas niin, kas niin! Olikos isäntäsi paha? Olipa kyllä, hyvin häjy olikin. Mutta nyt se on kaikki sovittu, eikö niin, poikaseni? Ja Halli oli aivan katkaista selkänsä ja repiä minut palasiksi iloansa osottaessaan.
Minä lähdin häneltä jäähyväiset ottamaan, tuo omituinen ilon- ja pelvon-sekainen tunne rinnassani, jonka poika tuntee seisoessansa miehuuden ijän kynnyksellä. "Vai lähdet sinä nyt yliopistoon? hyvästi siis, poikaseni! Lienee suotta antaa sinulle neuvoja, sillä sinusta varmaankin tulee juuri samanlainen, kuin kaikki muutkin ovat.
Frode, rakas poikaseni, nyt sinä pääset suureen kunniaan, mutta tuolla myllyssä asuu sentään yksi, joka kuitenkin aina itkee ikävästä. Tule vielä kerran minun syliini. Onko soveliasta sinun, joka olet prinssi, syleillä tuota mylläriakkaa? En minä, en koskaan unhota, miten hyvät te olette olleet minulle. Nyt me olemme molemmat kuninkaalliset. Nyt saat luvan sinutella minua.
Koska hän tämän lausui?" Markus katseli häntä jonkinlaisella nuhtelevalla kummastuksella. "Kuinka! etkö sinä tiedä?" kysyi hän vähän ajan perästä. "Minä tunnen juuri ne sanat, jotka hän lausui ja minä rakastan niitä. Mutta tunnethan sinäkin ne?" lisäsi hän, äkkiä ajatellen, että hänen äitinsä laski leikkiä. "En, poikaseni; minä en tiedä, mitä sinä tarkoitat.
Joju oli säntilleen tuonut ansaitsemansa rahat rehtori Mellilälle, ja nyt hän tuli tuomaan loppuvelkansa. Poika astui Mellilän kammariin, jonne hän jo kyllä tien tiesi, ja katsoi ilosilmin rehtoriin. No poikaseni, joko taas tulet velkaasi suorittamaan? Jo, tässä nyt on loput. Kiitos! Kuuleppas, Joju, kuka on sinua rehelliseksi opettanut?
"Mamma! minä sain kiinni perhosen, hihi!" Manna vaivasi juuri päätään harkitsemalla, minkä vuoksi kukkaslavain reunoihin oli istutettu meriruohoa, koska, jos sen sijasta olisi ollut sallatia, sitä olisi voinut syödäkin. "Hyvä, poikaseni, talleta se vaan. Näytämme sen sitte Linka tädille, hän siitä ihastuu".
TITUS. Hän oli kauriini; ken hänet silpoi, Löi minuun pahemman kuin kuolinhaavan. Nyt luodolla ma seison niinkuin mies, Jok', ympärillään ärjy meri, näkee Kuink' aalto aallolt' yhä paisuu kuohu, Odottain vain, ett' ärjäs hyökylaine Kitaansa hänet nielee suolaiseen. Tuost' armaat poikaseni kuoloon kulki; Maanpakolaisna tuossa toinen seisoo, Ja veli tässä tuskiani itkee.
Koko päivä kuluisi, ennenkuin me pääsisimme perille. Ei, heitä nuot tuumat sillensä, poikaseni! Ennenkuin matka olisi puoliväliin kuljettu, olisimme jo uupuneet, ja joko nääntyneet nälkään, taikka vilusta jähmettyneet. Emmekä edes saa toivoa, että katteini Bertram odottaa meitä. Talvi on jo käsissä, ja joka hetki, jonka hän vielä viipyy, saattaa syöstää hänen, miehistön ja laivan perikatoon.
"Isä, minä tahdon mennä kotiin." Hän lausui nämät sanat tuskin kuultavalla äänellä, kun hänen isänsä kallistui hänen puoleensa kysyäksensä mikä häntä vaivasi. "Minkätähden" Oletko sinä kipeä, poikaseni?" "Olen; minä en saa katsotuksi, kuinka ihmisiä tapetaan." "Vai niin! siinäkö kaikki?" lausui Lateo levollisesti. "Se ei tee mitään. Tähän sinä pian totut.
Päivän Sana
Muut Etsivät