Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025


»He kaatuivat», vastasi sotamies, »sankareina, niinkuin pilvestä säihkyvät tulet, jotka sammuvat ja katoovat, mutta samalla musertavat ja kukistavat kaikki, mitä on esteenä niiden tiellä

Ei pieninkään aavistus varoittanut Annaa siitä uhkaavasta pilvestä, joka mustenemistaan musteni hänen isänsä otsalla. Synkistyneillä silmillä seurasi Heikkinen vaimoaan ja kuunteli melkein tunnotoinna Aholan Lassia, joka seisoi hänen vieressään ja pirullisella mielihyvällä kertoi Annan ja Tommin entisistä suhteista toisiinsa.

Pilvestä kurkistelee joukko onnellisia lapsenkasvoja muutamat nojaten pulleita, pehmeitä poskiansa sieviin, lihaviin käsiinsä, ja kaikki katsoen ylös sydämellisellä luottamuksella Jumalan kalliisen äitiin. Minä arvaan, että pienet lapset taivaassa kuuluvat erittäin hänelle. Epäilemättä on siis varsin onnellista, kun saa nuorena kuolla.

On pesä kyyhkyll', luola ketullai, sai kansat maan, mut Israil haudan sai! Taa Jordanin käy kameel' erämaan, ja Herjaa Siionilla palvellaan, Baal-pappi lukee Siinain luona lait, myös siell' on siellä, Herra? äänes vait: Miss' sormin kivitaulut piirtelit! miss' itse kansalles sa ilmenit! pilvestä puhuit, liekkein-vyössä pää, näet kenkään ei sua verhotonna nää!

Kenties tapahtui se syystä että auringon säde, mikä äkkiä pilkisti pilvestä esihin, kätkeytyi jälleen sadepilvien taakse ja kaikki synkistyi taasen silmissäni, taikka ehkä syystä että koko tulevaisuuteni näytti minusta niin ilottomalta ja murheelliselta ja minä huomasin itseni nyt viisitoista vuotta vanhempana tässä samassa huoneessa, yhtä yksinäisenä ja saman Matrenan kanssa, joka kaikkina näinä vuosina ei ollut tullut sen viisaammaksi.

Ja sanomaton onnen tunne valtasi hänet; hänestä tuntui kuin olisi valoisa pilvi ympäröinyt hänet, ja kuin olisi ääni pilvestä puhunut: "Mitä ikinä pyydät, mitä ikinä sydämesi haluaa, sen saat sillä minä rakastan uhreja ja rakkautta!" Koko Hjortin perhe oli matkalla tanssiaisiin melkein ääneti.

Sen lienen perinyt äidiltäni, kun olen äidin tyttö, sanoi Reeta ja tummansinisillä suurilla silmillään vilkaisi Mikkoon. Niinhän se meille tuli palvelija kuin pilvestä, virkkoi Auno tuoden päivällisruokia. Ja mistä maailman äärestä lieneekään, kun ei kuulu revontulia vielä nähneen. Mistä kaukaa hän sitten on? Ei toki kovinkaan kaukaa. Olen vaan Etelä-Hämeestä, Sysmäjoen kirkolta.

Ja minä, orja ollen vain hänen käskyjensä, käänsin katseen ja mielen, minne ihanainen tahtoi. Pimeestä pilvestä ei lyönyt tuli niin rutto koskaan, saapuessa sateen etäisimmästä ilmankartanosta, kuin Juppiterin linnun liitäväksi näin alas puuhun, raadellen sen kuoren ja kauniit kukkaset ja uudet lehdet.

Ja minä, orja ollen vain hänen käskyjensä, käänsin katseen ja mielen, minne ihanainen tahtoi. Pimeestä pilvestä ei lyönyt tuli niin rutto koskaan, saapuessa sateen etäisimmästä ilmankartanosta, kuin Juppiterin linnun liitäväksi näin alas puuhun, raadellen sen kuoren ja kauniit kukkaset ja uudet lehdet.

Jo iltama lähestyi, Hän vielä kaukana purjehti; turhaan seurasin; silloin Nous' myrsky raivoamaan. Se pauhinan seurassa Samoin kuin nyt yhä kiihtyi vaan. Mun laivain siipeä nosti, Mutt' Dargin rikki se löi. Mun miekkani tullut ei Sen roiston verellä tahratuks'. Pilvestä salama lensi, Sen laivan liekkihin sai. sitä nyt lähestyin. Se paloi; Darg oli yksinään!

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät