Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Libanon'in huipulla näen rakkaan ystäväni ja matkakumppanini, H:n, istuvan epätoivoissaan erään postiaseman ääressä; hän aikoo heittää ratsastuksen sikseen ja odottaa kyytivaunua, vaikka olikin päässyt koko lailla eteen päin, tosin kyllä siten, että oli piiskansa jo poikki hakannut. Minä rohkaisin häntä, ja, kun taas yhdessä lähdemme matkalle, kävelee hänen hevosensa nytkin nopeammin.
Petter ja Matti katsahtivat taapäin ja näkivät koko takapuolen rekeä ja ja jalakset täynnä poikia. "Laittautukaapa pois siitä!" sanoi Petter. Pojat näyttivät vain kieltään. Silloin nosti hän piiskansa ja löi sivalsi poikajoukkoon, mutta niin taitamattomasti, että siiman latva sattui silmään eräälle leipurinpojalle, jolla oli astia leipäsiä käsivarrella.
Ja joka kerta sai harjoitusmestari kuulla kunniansa. Teillä ei ole 'kipinää', moitiskeli hän tyytymättömänä. Te ette ymmärrä eläimiä. Te ette osaa asettua heidän kannalleen. Te ette näe salamantavoin suorastaan heidän sydämeensä. Nero sensijaan... Professori oli niin usein kuullut häneltä, ettei hän ollut mikään nero, että hän ojensi piiskansa hänelle kärsimättömänä.
Mutta kun majatalo vihdoin näkyy ja hän todellakin voisi panna tupakan ja liikkua tyynesti, niin tempaa hän piiskansa, huutaa kuin hunni ja karahuttaa rattaansa portin pieleen. Vai niin, vai niin, vai siitä se jyrinä. »Kun tapaukset yllättivät meidät, ennenkuin se suuri uudistus oli tapahtunut ja ennenkuin se täällä tapasi yksimielisen kansan», niin täytyyhän jouduttaa.
Viimein tuli henkiherra kamaristaan unisena ja pörröisenä, väljä yönuttu yllä. "Mike jeeveli se olla?" "Jojakim minä olen. Päivää vaan, vaikka yötäpä se on tainnut henkiherra pitää." "Vaitti lurjus! Miks sine tulla, kun mine maka?" "Milloinkas Te ette maka? Onko nyt mikä makuun aika?" "Tules tenne!" "Kuulen minä tännekin asti." Henkiherra oli jo hakenut notkean piiskansa.
Olen tai en ole, kaikkihan tietävät, että jumalaa pitää rukoilla. Jumalaa ei ole kukaan missään nähnyt. Ainokainen poika, joka on isän helmassa, hän ilmoitti, sanoi äijä ankaran näköisenä ja yhtä nopeasti. Sinäpä taidatkin olla pakana. Rukoilet tyhjään ilmaan, sanoi kyytimies, pujottaen piiskansa vyön alle ja korjaten hevosensa länkiä. Joku naurahti.
Ripustakaa hänen piiskansa voiton merkiksi rosvoluolan suulle. Tulkaa, pojat, meidän pitää olla valmiit kestämään piiritystä. Vahvistakaamme luolaa joka taholta. Onneksi meillä nyt on kylliksi muonaa. Onneksi minulla nyt on aika joukko kertomista! Mustalaistyttöjen laulu. Nyt lähtekäämme lehtoon, Siell' on niin vilpoinen; Varjoiseen viitakehtoon, Siimekseen koivujen.
Attila läimähytti hevosta ja onnistui pääsemään ohi, mutta ratsumiehet ajoivat takaa huutaen: Pysähtykää, muutoin ammumme. Vastaamatta kohotti Attila piiskansa ja ruoski raivokkaasti hevosta, joka jo ponnisti viimeisiä voimiaan. Kaikki riippui hiuskarvasta. Silloin pamahti laukaus ja sattui hevosen päähän. He olivat hukassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät