Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Tuo pelko säikähdytti Anttia ja pani vapisemaan joka jäsenen. Uusi kyyneltulva purkautui ja sydämmensä pohjasta huokasi: »Eihän toki. Eihän toki.» Kyyneleet kuitenkin puhdistivat sydäntä niin paljon, että perhe tuosta kodon myrskyistä kohosi kuni sumusta. Siihen sumun mustaan yöhön kätkeytyi ja hukkui kaikki. Mutta rakkauden kultainen side jäi näkyviin ja palkitsi kaiken muun...
Ja yhä kiihkeämmin alkoi kalastajan sydän ikävöidä lepoa ja rauhaa, yhä valtavammaksi kävi halu päästä merelle ja Galileaan, yhä useammin puhkesi kyyneliä vanhuksen silmiin. Hän oli jo tehnyt päätöksensä, mutta samassa hänet valtasi pelko ja levottomuus.
"Se oli Niilo. Alussa olin vähän pettynyt, sillä se oli hän eikä kuitenkaan hän, ei sama kuva, jonka olin kätkenyt; mutta seuraavana hetkenä kiitin Jumalaa koko sielustani, sillä nyt oli kaikki pelko ja suru hävinnyt, ja se, mikä oli minua niin monta vuotta huolestuttanut, oli kerrassaan kuin tuulen viemä.
Silmä jo säihkyilee, ja jo uhmien Geelitär-äiti Sääntävi kanteloaan, iskee kieltä jo sen; Helkkyvi kieli, ja kantelo soi, ja hän itse jo hehkuu, Itse jo intoutuu laulua laulelemaan; Rohkea uskallus soi siinä, ja hehkuva laulu Kiirivi soinnahtain, kaikuvi noin yli maan: "Pelko jo pois! kukin urhona vain nyt järkkymätönnä Seisköhön oieti-päin suojana syntymämaan. Sortunet? Entäs siis!
Niinkö hurjan kuumaa On veres, ettei järki eikä pelko, Ett' inhall' asiall' on inha loppu, Voi sitä jäähdyttää. TROILUS. Ei, veli Hector, Ei minkään teon oikeutt' arvostella Sen mukaan, miten loppu muodostuu; Ei myöskään saa Cassandran hulluus meiltä Masentaa mieltä; hourupäisen raivo Ei tärvellä saa hyvää asiaa. Johonka kaikki kunniamme kiillon Me kiinnitimme.
Sääristä näkyy, että hän on paljon voimistellut. Vaitioloa kestää kauan. Muukalaisen ajatukset ovat kaukana täältä, rotuharrastukset erottavat venäläisen ja suomalaisen, upseeri on unohtanut kokonaan siviilihenkilön rinnallaan. Elmassa herää pelko, että olento hänen rinnallaan katoaa ja hän jää yksin. Silloin Elma hiipii uneksijan luo. Tämä kääntyy äkkiä kuin heräten. He ovat yksin kukkulalla.
Hän näytti niin vakavalta. Voisiko hän koskaan unhottaa tämän tapauksen? Vai pitäisikö hän minusta nyt kaiken ikänsä huonon ajatuksen? Se pelko minua vaivasi kuin painajainen pitkät ajat vielä jälkeenkinpäin.
Jo huomasi tyttökin, ett'ei isä enää leikkiä laskenut, ja jonkunlainen pelko lienee hänenkin vallannut. Höyryveturin molemmat lyhdyt valaisivat nyt selvemmin. Väristys kävi isäraukalla läpi ruumiin, hän tuskin tiesi, missä oli. Ajatukset ajoivat rajusti toisiaan hänen aivoissaan, ne lensivät vielä kiiruummin, kuin tuo eteenpäin rientävä höyryhepo.
Tämä henki hellä, kaino Nimeltänsä Toivo on. Hänt' ei poista viha, vaino, Vaivoissai hän läsnä on. Elon myrskytaisteloissa Toivo meitä vahvistaa, Koska vaaroiss' ankaroissa Pelko mieltä ahdistaa. Toivo aina suloisesti Rauhaa, virvoitusta tuo Kuiskumalla salaisesti: Kerran pääset Luojan luo. Toivo johtaa kulkuamme Rauhan tyyneen satamaan, Jossa levon saavutamme Helmass' oikeen isänmaan.
Hän kiipesi luhistunutta vallia ylöspäin, astui alas sille kaarteiselle polulle, joka johdatti jonialaisen temppelin luo, joka osotti hänelle tietä niinkuin tulitorni, kiirehti eteenpäin hiljaisia ja tähtivaloisia katuja myöten, saapui isolle portille ja riensi kerta vielä erämaahan. Epämääräinen pelko, että häntä ajettiin takaa, saatti hänen levähtämättä jatkamaan matkaansa monta tuntia.
Päivän Sana
Muut Etsivät