United States or Uzbekistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hautauspalvelijat eivät kuitenkaan päässeet muihin kuin niihin, joista oli ruumiita korjattavina. Vinitius rupesi jo pelkäämään, että kaikki hänen ponnistuksensa olivat olleet turhat. Onneksi hänen suojelijansa päästi hänet pälkähästä. "Ruumiit ovat heti korjattavat pois," sanoi hän, "sillä ne levittävät eniten tartuntaa. Kuolette täällä vielä itse ja kaikki vangit."
"Eihän tuota tule niin kova olluksi kuin uhatuksi, sillä Martti on kumminkin meidän lapsemme, niin tottelematon kuin hän onkin. Mutta minä rupean pahoin pelkäämään, ett'ei hänelle auta mikään, mutta koettaa meidän kumminkin pitää niin kauvan kun kieli suussamme liikkuu", sanoi Kirri. NELJ
En tahdo sanoa, että hän olisi ollut epäystävällinen, mutta niin pidättyväinen, etten oikein tiennyt mille kannalle hän tässä asiassa asettui. Rupesin jo pelkäämään, että hänen oleskelunsa suuren kansan kesken ehkä oli vaikuttanut siihen suuntaan, että hän katseli tällaisia ristiriitaisuuksia suurten kannalta ja arveli, että pienten oli alistuminen.
»Sen nyt täytyy jokaisen myöntää», jatkoi hän, »että meidän, heränneitten ponteva vastustus ja pelkäämättömyys on saanut heitä hiukan kavahtamaan. Jos me rupeamme pelkäämään, niin...» »Ei paljonkaan», virkahti joku, »eivät ne välitä paljon eivätkä pelkää meitä. Ja mitäpä heidän tarvitsee välittää, kun ei heitä oikeuteen haasteta.
"Niin, herra pormestari", sanoi Swart pitäessään kättään oven lukolla, "mutta nyt minä annan teille hyvän neuvon: Koska te otatte 100 taaleria niin pienestä selkäsaunasta, niin tulkaat ulos meidän kyläämme, siellä sitä annetaan aivan toisenlainen selkäsauna. Hyvästi nyt ja kiitoksia paljon, herra pormestari". Matkaa jatketaan. Swart alkaa laulaa ja Witt rupee pelkäämään Preussin tullia.
Vannius kutsui avukseen jazygit, hänen rakkaat sisarenpoikansa taas lygit, joita viimeksimainittuja Vanniuksen rikkaudet ja saaliinhimo houkutteli maahan niin suurissa laumoissa, että itse Caesar Klaudiuskin rupesi pelkäämään rajojaan.
Kuinka luteerilaiset ovat saaneet venäläiset niin pelkäämään, kuvaa seuraava kertomus. Annan erään karkoitetun maanmiehen, joka asuu venäläisessä kylässä 60-70 virstan päässä siirtolasta, kertoa.
»Kohta kaksi. Mene, lapseni, sänkyyn, ettet palellu.» »Saanko jättää oven auki?» »Peloittaako sinua?» »Peloittaa vähän.» »Jätä sitten. Ethän liene kipeä, Hannaseni?» »En minä ole kipeä.» »Näytät vähän kalpealta. Kun et vaan olisi sentään?» »Mamma, minä näin niin pahaa unta. Kun suuri musta koira ajoi takaa ja tahtoi purra.» »Sitäkö rupesit pelkäämään? Vaikka tiesit, ettei se ollut muuta kuin unta.
Sentähden hänellä ei ollut rauhaa, sentähden oli hänen tarvis lausua sana sana, joka vastahakoisesti luistaa miesten huulilta, mutta jonka lausumista pelkäämään Ernst Frank oli liian miehekäs. Ja kun Elise astui sisään, niin hän ojensi hänelle kätensä ja lausui sillä hellyydellä, joka aina ilmasihe hänen vakavuudessansa: «Anna minulle anteeksi Elise!
Vähitellen Napolin asukkaatkin rupesivat pelkäämään Narseksen ylivoimaa ja avasivat vapaaehtoisesti hänelle kaupunkinsa portit. Joka puolelta bysanttilaiset sitten keskittivät voimansa piiritettyjä vastaan.