United States or Turkmenistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
MONTAGUE. Ma enemmän voin antaa: Kirkkaasta kullasta teen hälle patsaan. Niin kauan kuin Veronan nimi säilyy, Sen arvoista ei kuvaa nähdä varmaan, Kuin Julian, tuon uskollisen, armaan. CAPULET. Sen viereen Romeo saa yhtä aimon: Nuo uhri-raukat onnettoman vainon! PRINSSI. Tää aamu kolkon rauhan meille suo; Surusta peittää kasvons' aurinkoinen.
Pojalles vahti laita, hyvä Gertrud. Elävän patsaan saakoon tämä hauta. Me kohta levollisen hetken saamme; Siks kärsimällä kaikki kantakaamme. Toinen kohtaus. Sali linnassa. HAMLET. Sen verran siitä. Toiseen kohtaan nyt; Viel' onko muistissasi kaikki seikat? HORATIO. Niit' enkö muistaisi ma, prinssi hyvä?
Eteenpäin maleksiessaan he tulivat patsaan kohdalle, jonka ympärillä suuri väkijoukko seisoi lukemassa kapteenin julistusta. Toiset tulivat, toiset menivät, toiset vaan suu auki katsoivat silmien turhaan haratessa jotain selittävää vastausta äkkiä nousseihin, yllättäviin kysymyksiin, toiset nyykäyttelivät hyväksyvästi päätänsä, toiset näyttivät huolestuneilta, toiset naurahtelivat...
Patsaan rungon molemmin puolin, vankkojen oksien haarukoissa ylhäällä lepää kaksi pitkin pirttiä juoksevaa ortta, pirtin emosta, joiden päihin seinärakenteen ristikkokehys tukeutuu. Itse seinämä on paksua olkipannikkoa, katto emosten kantama. Pirtin vasemmassa ylänurkassa on koristelaudoin vyötetty kivikiuvas. Sen edessä kahden juurakon puitokseen punottu matala liesiverho. Vasemmalla ulko-ovi.
Cazique osoitti suurta mieltymystä amiraaliin ja pahoitteli hänen poislähtöään, vallankin amiraalin siirtyessä laivalle. Eräs kuninkaan uskotuista sanoi amiraalille, että cazique oli käskenyt valmistaa amiraalille kultaisen patsaan, niin ison kuin hän itse, ja se tuotaisiin kymmenen päivän kuluttua. Amiraali astui laivaan aikoen heti aloittaa matkan, mutta tuuli ei sallinut.
Hänen kuolemansa tapahtui silloin, kun hänelle oli syntynyt nuorin poika Benjamin. "Ja Jakob pani patsaan hänen hautansa päälle; tämä on Rakelin haudan patsas hamaan tähän päivään asti." Tämä paikka on erityisessä kunniassa juutalaisten kesken, jotka käyvät siellä jonkun kerran kuukaudessa itkemässä. Muina aikoina on rakennus tavallisesti suljettuna, mutta avataan niiksi ajoiksi.
He jäivät ulkopuolelle patsaan aitausta seisomaan, odotellen edellisten poistumista ja silittelivät äänettöminä hiekkaa kenkänsä kärellä. Reeta lähestyi heitä hyvää päivää nyökäyttäen ja kysyi: Kenenkä te olette tyttöjä? Ei tullut vastausta. Silittelivät vain hiekka, vilkaisten salaa toisiinsa. Ette tainneet kuulla, uudisti Reeta. Minä kysyn että kenen tyttöjä olette. Ei tullut lisää.
Raunion hän Unterwaldenissa muistaa, Murheellisen patsaan neidon linnasta; Katso: siihen rakentaa hän linnan uuden, Jalomman viel ensimmäistä, kaunistaa Ulkoaa ja sisältä sen kalleuksil.
Pian seisoi Juoseppi erään kuvapatsaan tykönä ja katseli kummastellen yhtä joukkoa puoleksi lumettuneita ihmisenkasvoja, jotka kurkistelivat ulos patsaan vuotemasta. Juoseppi otti yhden kuusenoksan ja lakaisi pois lumen, sitä paremmin kuvia katsellaksensa.
Hän juoksi patsaan luo ja iski kirveellä poikki sen oikean käden, jossa oli ukkosenvaaja. "Zeus, lainaa minulle salamaasi", huusi hän. "Miksi sitä siinä jouten pidät! "Hoi, miehet! Lyökää patsaat palasiksi ja heittäkää ne vihollisten päälle." Heti, kun hän oli tämän sanonut, olivat miehet työssä.