Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Ohikulkien viskasi hiilosen, Näki siitä syttyvän sydämen, Mutta ei pysähtynyt, Hiilonen hehkuu nyt, Poroksi polttelee vihannan, Ihanan lempirannan, Kyyneleistä ei sammu tuli, Kevähän elementit suli. Mokoma lokomotivi, Viskasi hiilosen! No, onpas kumma vasta: Kuu katsoo akkunasta! Sen varmaan taivahankappaleet Uteliaist' ovat naisista oppineet, Paljonhan oppii heistä, Luomisen enkeleistä.
JACHIMO. Niin, silmät naurust' aivan vettyneinä! Hupia kuulla, kuinka ranskalaista Hän ilkkuu; paljonhan on, tietköön taivas, Monikin moitittava. IMOGEN. Hän ei toki. JACHIMO. Ei hän; mut kiitollisemp' olla hänkin Sais taivaan lahjasta; se häneen nähden On paljon; teihin nähden jolle annan Ylimmän arvon tuota ihmettelen, Ihanpa säälin. IMOGEN. Mitä säälitte? JACHIMO. Kaht' olentoa sydämmestäni.
"Belisarius tuumi: 'Paljonhan niitä on, mutta ei liian paljon' ja hyökkäsi tien vasemmalta puolelta ryntäävien goottien kimppuun puhkaistakseen heidän rivinsä. "Mutta siinä meille kävi huonosti.
Enhän minä mitenkään tahdo sillä kehua. Muuthan ne tässä ovat minua kehuneet enkä minä. Mikäs minä olen, vaivainen syntinen.... Liikojahan pastori luulee, jos luulee, että meistä olisi esimerkiksi kenellekään. Eihän meilläkään tehdä kaikkea, niinkuin pitäisi. Paljonhan minä turhasta tuituttelen ja kiukuttelen, Söderlingillekin, vaikka tiedän ja näen, että hän koettaa parastaan.
Hyviä olivat Liisastakin ... vaikka kyllä hän oli kuullut, että Lapinlahden papilla kuitenkin oli paremmat lahjat... Vai paremmat?... Ei Matti muistanut sitä kuulleensa. Vaan siihen sanoi Liisa, että »pa-aaremmat ... paremmat toki paljonkin ... ja paljonhan niillä lapinlahtelaisilla on muutakin hyvää». Mitä niillä sitten on muuta niin hyvää? No, ka, kun niillä on ne rautatiet ja kaikki.
Hiiviskeli kuumassa päivänpaisteessa, kädet esiliinan alla, katseli ovista ja ikkunoista sisään ja kun ei muuten nähnyt, nousi varpailleen ja kurkotti kaulaansa... Ka, kun on kukkia ikkuna täynnä ... ja tuolla on seinä täynnä kirkkaita astioita ... enemmänpä on siinä kuin pappilan kyökin seinällä, vaikka paljonhan on sielläkin ... kyökki kai mahtaa olla tämäkin... Ei yhtään ihmistä näkynyt ... kummapa se on, että saavat piiatkin näin pitkään maata ... kun päivä jo on aamiaisissa.
Paljonhan niissä on kuollutta lastia, jolla ei ole saatu eikä kaikella tullut koetetuksikaan, luettelojen mukaan tilatuita merkillisyyksiä, mutta on siellä myöskin elävää tavaraa, jota aina ottaa ja jota on varastoon hankittava joka vuosi uutta.
Sitten rupesi hän jakelemaan makeisia toisille sisaruksilleen ja minulle, mutta tietystihän me aikaiset emme raskineet lapsen lahjoja wastaan ottaa. "Tällä rahalla ostan itselleni kengät", sanoi hän sitten, heiluttaen sitä kättä, jossa hän rahaa piti. "Kowin paljonhan se ... eihän niin paljoa..." sanoiwat wanhemmat, täydellisesti käsittäen asian oikean laidan.
Mitäs ne niille juottavat? Mitä juottanevat ja ei siellä näekään tuommoisia vasikoita ja siatkin ovat kuin karvakintaita. Mutta paljonhan tuolla sanotaan iltamia ja tansseja pidettävän, sanoi Hetvi hieman pisteliäästi. Niitä kyllä pidetään eivätkä siellä talojen tytöt jouda eivätkä lähde tunkiolle, kuten tämän talon tytöt näkyvät olevan. Ne elävät sitten vain hengestä, sanoi Hetvi ivallisesti.
Vaan kuinka moni, hyvä emäntä, elää täällä laiskuudessa ja toimettomuudessa, ja kumminkin nauttii ylöllisyydessä? Paljonhan niitä on. Kyllä se on suurimpia paheita ja vääryyksiä mailmassa, että ihminen, joka ei rikkaa ristiin tee, nauttii mitä suurinta maallista onnea ja taas toinen, joka työhön käyttää kaiken voimansa, saa ryömiä suurimmassa kurjuudessa. Niinhän se on. Veljeni heräsi unestaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät