United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siirtomaalainen nyppi höyheniä linnusta, ja englantilainen katseli muurahaisia. "Muista," sanoi siirtomaalainen vihdoin, "että minä en väitä kapteenin menetelleen väärin tässä tapauksessa. Halket on ollut pahanpäiväinen aasi. Hän ei koskaan tullut oikein entiselleen sen yön jälkeen, jonka hän vietti eksyksissä kalliolla.
Oli Heinäkuun ensimmäinen päivä. Vesisaari, joka nyt on Finmarkenin etevin kauppapaikka, oli silloin pahanpäiväinen kalastajapaikka, jonka norjalainen asukkaisto tuskin nousi 200 suurempaan lukuun. Kanuunan laukaukset tekivät Andréssa saman vaikutuksen kuin vaskitorven räikkävä ääni ratsumiehen hevosessa.
Hän, näet, oli tullut Mikkelin tietä, jonka vuoksi tämä, joka suorasti vei Kuopioon, oli hänelle vallan outo. Huono mökki se oli, pahanpäiväinen. Yksi ainoa tupa, sekin kallellaan, ikkunat rikki. Hevonen seisoi rekineen ulompana, heiniä edessä. Lopo ei siihen sen enempää huomiota pannut, vaan astui sisään.
Voi Jip, pahanpäiväinen pentu, sinä siis tämän surkeuden synnytit! "Miss Spenlow koetti", lausui Miss Murdstone, "lahjoa minua suudelmilla, ompelu-rasioilla ja vähäisillä hempukaluilla mutta tämän jätän tietysti mainitsematta. Pikku koira pakeni, minun lähestyessäni, sohvan alle ja saatiin vaan suurella vastuksella ajetuksi pois sieltä hiilihangon avulla.
Anna Mnrtinowna kiihoitti sittenkin mielikuvitustani... Totta kyllä että minä siihen aikaan vastikään olin täyttänyt viisitoista vuotta, ja siinä iässä! Martin Petrovitsh kavahti jälleen. "Anna!" huudahti hän, "Rämpyttäisit edes pianolla jotakin. Se huvittaa nuoria herroja." Katsahdin ympärilleni: huoneessa seisoi jonkunlainen pahanpäiväinen pianon haahmo.
Mikkelikin vei näet kuorman parkkia Pietariin ja sen hinnalla osti sokuria ja olisi tuonut ne kauppamiehelle, saadakseen suurta voittoa. "No nyt on hänellä voitto kädessä! Kyllä se olis aina parempi pyy pivossa, kuin kaksi oksalla, hänelläkin oli vielä tuo pahanpäiväinen hevoskaakki, niin nyt hänen piti menettää sekin" ... tuumaili isäntä.
Murheellinen isä peitti loistavat kasvonsa ja sulasta surusta hän tulevana päivänä ei voinut kultavaunuja ajaa taivaan kannen yli. Silloin olisi pahanpäiväinen pimeys peräti peittänyt maan, ellei Faietonin kautta sytytetty palo siellä täällä vielä olisi maailmalle antanut hirveätä valoansa. Mutta tämä päivä oli Helion elämässä ainoa, jolloin aurinko ei päässyt sinilakea kulkemaan.
RISTO. Uh, uh, totta toisen kerran. Tämä pöyristys ei lähde ruumiista muulla kuin viinalla. TOPPO. Katselen, mihin se sormus joutui, jonka tuo visapää heitti maahan. RISTO. Anna velikulta olla, ei se maksa vaivaa. Se oli vaan tuommoinen vaskinen sormus: joutava, pahanpäiväinen, vaikka hän, hupakko, sitä povellaan kantoi. Tule ennen ottamaan ryyppy. Maljanne, miehet!
Koko minun omaisuuteni olisi joutunut teidän perheesenne, ja se olisi minusta ollut oikein, sillä minun tulee kiittää teidän isäänne onneni perustuksesta, jos se on mikään onni. Tuo pahanpäiväinen Pilgrim on kuin onkin arvannut minun ajatukseni ja tullut luokseni tahtomaan minua Lentsin puhemieheksi, mutta minä en semmoiseen sekaannu, en ikinä!
Sitten Kusti kertoi ja selitti Jussille, miten hänen silinterinsä ei maksa hänelle mitään. Vaihtokaupoissa oli hän näet niin voittanut. Hänellä oli ollut huono »engelsmanni», pahanpäiväinen mukura, ilman niitä rämppäkelloja. Sillä hän oli alkanut vaihtokauppansa.