Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. marraskuuta 2025
Miksi et vastannut, kun huusin, saadakseni tietää, sopiiko kahlata siitä paikasta yli? Paha henki vieköön, mutta kylläpä minä sinulle opetan, miten sinun toisten tulee kohdella vieraita ihmisiä!» Hänen vastustajansa, nähdessään itseään näin uhattavan, tempasi miekkansa, sillä hän oli niitä, jotka kaikissa tilanteissa ovat kerkeämmät tekoon kuin puheeseen.
"Kyllä minä sinut, hyvä herra, opetan puhumaan kunnioituksella isäsi kanssa", sanoi Bengt hillityllä äänellä ja nipisti Sveniä niin kovasti korvasta, että Sven vapisi suuttumuksesta ja tuskasta, "opetan sinulle myös, että siinä kehityksessä, joka johtaa rauhaan ja onneen s.o.
»Niin, rakas ystäväni, minä olen saanut Illyrian leijonaritariston komentajan ristin... Ja herttua, joka on niin hiivatin ylpeä suuresta kunnianauhastansa!... Kun minä ensi uudenvuoden päivänä menen häntä onnittelemaan, niin istutan minä tuon kunniamerkin rinnalleni ... ja opetan sen vietävän kunnioittamaan...» Elysée ei ottanut uskoaksensa tuota. Leijonaritariston kunniamerkin!
Vihavainen, kuultuaan viimeisen sanan tempasi kiireesti hattunsa pöydältä, hyökäten ovelle liikkeillä kuin olisi häntä hyvintähdätyllä iskulla lyöty korvalle. Toinen käsi ovenkädensijassa ja toisella nyrkkiä puiden hän sitten alkoi, sitä mukaa kuin tulistui, yhä kiivaammin: Kyllä minä opetan teitä tuomioita tekemään. Konnat laiskurit ja roistot!
VIERTOLA. Minä teidät opetan, te Jukolan metsäsissit ja rosvot! Selkään heitä, miehet, ja peitotkaat että makaavat veressään maassa kuin uhkeat härkäni tuossa. Päin tuuleen, miehet! AAPO. Hiljaa, herra! TUOMAS. Hiljaa, hiljaa! JUHANI. Seis, herraseni, miehinesi, seis! ja muista mikä rauhaas tulee. AAPO. Keskustelkaamme järkevästi kovan onnen kohtausta.
»Etkö tahdo juosta, sinä...» hän keskeytti ajatusjuoksunsa, kärsimättömänä piiskaan tarttuen. »Luulenpa, että aiot ruveta nukkumaan keskellä maantietä.» Taas ajaa hölkytettiin eteenpäin. Sitten vauhti hiljenemistään hiljeni. »Juoksetko, taikka so hep, hep!... Kyllä minä sen majatalon isännän opetan, sen eläinrääkkääjän pakottaa minut istumaan tässä koko ajan piiskaa heiluttamassa.»
»Kylläpä näen, että olet yksinkertainen talonpoika, joka et ymmärrä asiaa; sentähden minä opetan nyt sinulle, että meillä alussa oli vähän muutakin, joka kruunupäisenä oli kunniaa korkeammalla, ja se oli Kaarle-kuningas sekä uskollisuus ja luottamus.
Kuka noputtaa ovea? Freedrik kurkisti ulos. Mitä tahdot, Meeri? Nukkuuko Bruuno jo? Melkein. Noh, herätä hänet sitte ja sano, että minä olin äkäpussi päivällä, huomenna olen taas lempeä kuin kyyhkynen. Hyvä huusi Bruuno vuoteestaan minä suon sinulle anteeksi sinähän olet vain tyttö! Hyi, sinä ilkeä poika, minä sinua vielä opetan!
Forsberg ... mikä se kirja oli, jonka pistit penkin taa? Se oli kielioppi, herra maisteri. *Bas*. Tuo tänne. Minä tahdon sen kirjan. Se ... se taisi pudota penkin alle. Joku lienee sen ottanut sieltä. Tuokaa se tänne, sanon minä, olkoonpa se kellä hyvänsä. No? Tuokaa se tänne! Kyllä minä opetan teitä ilvehtimään koulussa. Herra maisteri, ei toisissa ole syytä.
Minun omatuntoni heräsi, ja kaikki helvetin vaivat rupesivat minua ahdistamaan. »Minäkö», ajattelin minä, »minäkö, joka kansalaisilleni ja perheelleni puhun ja opetan hyvistä avuista, käyn itse lasteni edessä tuolla esimerkillä?
Päivän Sana
Muut Etsivät