Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025


»Niin, rakas ystäväni, minä olen saanut Illyrian leijonaritariston komentajan ristin... Ja herttua, joka on niin hiivatin ylpeä suuresta kunnianauhastansa!... Kun minä ensi uudenvuoden päivänä menen häntä onnittelemaan, niin istutan minä tuon kunniamerkin rinnalleni ... ja opetan sen vietävän kunnioittamaan...» Elysée ei ottanut uskoaksensa tuota. Leijonaritariston kunniamerkin!

"Milloin vaan haluatte, on reki valmiina", kuiskasi pastori ohimennen hänen korvaan. "Kiitoksia, herra pastori! mutta minä voin vielä odottaa hetkisen." Ja hän odotti tunnin toisensa perästä, hän tehtiin kamariherraksi, sai kunniamerkin rintaansa ja sitten alkoi illallinen. Ylioppilas esitti maljan pastorille ja hänen perheelleen ja pastori kiitti ja tyhjensi maljan lähemmäksi tuttavuudeksi.

Ha, ha, ha, oikein naurattaa. Mutta arvatkaas, hyvä väki, kuinka vallesmanninkin silmät pystyyn käyvät, kun näkee, että peri perältäkin saimme tuon roiston kiinni. Ei hän sitä enää ollenkaan toivonut. MAUNO. Luulet nyt suurenkin urotyön tehneesi. Varjele meitä! Ehkä saat tästä vielä kunniamerkin rintaasi. ROINILA. Mauno, ilmoita meille totuus? Oletko tehnyt sen työn, josta sinua syytetään?

Et suinkaan ole mennyt naimisiin husaariupseerin kanssa siinä luulossa, että hänellä olisi vaan toimena kaduilla marssiminen ja komealta näyttäminen. Kirjoitan usein sinulle ja kerron, miten raikasta ja iloista sotaelämä on. Jos jotain surullista olisi tulossa, ei varmaankaan mieleni tuntuisi niin iloiselta kuin nyt, menen vaan hankkimaan itselleni kunniamerkin, näetkös.

Luultavasti minä sain kunniamerkin mylläri-Aaron puolustamisesta, vaan eihän sitä aivan varmaan tiedä kukaan sanoa niin kumminkin itse arvelen. "Aina ennenkin olin hartaasti rukoillut armollisen esivallan puolesta, vaan ei se kuitenkaan lähtenyt niin sydämmestä kuin tuon sunnuntain jälkeen.

"Nämä pahimmat haavat sain lipusta taistellessani, mutta ne eivät ensinkään tuskastuta minua. Sitä paitsi pitää minun pitämän huolta siitä, että vaari ensin haudataan kristilliseen tapaan, sitte on kyllä vielä aikaa näiden naarmujen sitomiseen". Cronstedt loi nuoreen sotilaspoikaan salaamattoman ihailevan katseen. Sitte sanoi hän: "Sinä olet ansainnut kunniamerkin, poikaseni, ja sen sinä saat.

"Nyt on isäni kunniamerkin kärki katkaistu", sanoi Lents surumielisesti. Pilgrim koki häntä lohduttaa ja selitti suu naurussa, että ainahan mailmassa täytyy löytyä uusia ihmisiä ja uusia työkaluja. Anni ei sanonut sanaakaan. Heilurit liikkuvat itsepäisesti ja ketjut uhkaavat katketa. "Anni, tule tänne, minä näytän sinulle jotain". "Minulla ei ole aikaa".

Nimismiehen luona pidettiin kerran pitoja. Nimismies oli saanut kunniamerkin, niin sanotun Stanislain ristin, uutterista toimistansa, ja iloissansa siitä, että hänet nyt muka oli tehty ritariksi, oli hän kutsunut luoksensa kaikki, mikä vähänkin haiskahti herralle. Siellä sitten juotiin ja lyötiin korttia ja naurettiin ja laulettiin, niinkuin tavallista on.

Kaikki tahtoivat kuulla kuinka hän oli jalkansa menettänyt ja kunniamerkin saanut, ja silloin kertoi Tarkka ... sydämeni oikein sulaa, kun sitä muistelen ... mutta vaiti ... mitä melua se on ... ohooh. Vai kolistelette te tornin ovea, te lurjukset; vai niin, koputelkaa sitte! 'Niin', sanoi Tarkka, 'Ruotsinsalmella minä koivestani pääsin ja sain tämän planeetin rintaani.

Reipas poika itse oli sangen iloinen ja ihastunut saadessaan olla mukana. Hän sanoi minulle: Kuinka suloista on taistella saman asian puolesta, serkku, ja rinnatuksin. Eikö sitä voi kutsua onneksi, että sattuu olemaan sota samana vuonna, kuin minä saan luutnantti-valtakirjani? Olen nyt tilaisuudessa hankkimaan itselleni kunniamerkin urhoollisuudesta.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät