Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Mut Ontrei, Imatran orja, hän lausui koskien kanneltaan: »Olet mulle ain yhtä sorja, sun sulojas laulan, en suruja maan.» Mikä Imatra immelle työksi? Kas, pajarin valta se kasvoi vain. Hän kosken kuohuihin syöksi. Ne hänestä kaikuvan nimensä sai. Mut Ontrei, Imatran orja, hän istui rannalle kuohuvan vuon: »Tule kuolema, lapsesi korjaa! Mut ensin ma lauluni parhaan luon.»
Tuo Ontrei, pajarin orja, tais laulaa ja kannelta kaiuttaa. Hän rakasti Karjalan kukkaa. Salot laajat soi, koska lauloi hän. Mut Karjalan kansa rukka suri sorrossa isännän ilkeän. Kuka kansan kohlitun kostaa? Oli Ontrei mies sotakelpo tuo. Hän Karjalan laululla nostaa! Iloks impensä vain hän lauluja luo.
Jo vapaushaavehet haipui, verivirrat peltoja purppuroi. Moni vaipui, moni myös taipui. »Mut mikä on soitto, mi yhäti soi?» Kävi sortajat soittoa kohti. Soi sävelet kuin sodan myrsky. »Ken vapautta viel' laulaa tohti, kun taittui jo tappara viimeinen?» Oli Ontrei Imatran orja, hän istui rannalla kuohuvan veen. Hän lauloi: »on sota sorja, kun kuollahan mieheen viimeiseen.
Tuo virkkavi Imatra impi: »Maan eestä laula, mut mulle ei.» »Sa mulle oot kallihimpi», näin saneli Ontrei ja suukon vei. »Teit kyllin jo lauluja mulle, maan ympäri olen ma maineikas.» »Vasta kyllin on lauluja sulle, runo tehty kun on joka kutristas.» Mitä moiselle immyt taisi? Hän leikkasi kutrinsa kultaiset, »Katsos, poikani kaunokaisin, mulle vieläkö laulat ja maalle et?»
Silloin isä-ukkokin sanoi käyneensä taatolle valittamaan: ei minusta, sanoi, ole näiden veroin maksajaksi, myön peruni, menen savotan töihin, siellä palkka maksetaan. Mutta vanha taatto virkkoi siihen uunin päältä: »metsät sinulta kielletään, mutta ei älyä viedä, ka, kun ei niin, niin kohtako jo herrain rengiksi? Ei, Ontrei poikani; ota reppu selkääsi, täytä savotan rihkamilla, vie kaupaksi.
Nyt, niinkuin ainakin, keksin kaukaisempia laulajia enemmin kiitettävän kuin läheisempiä. Ainoaa Ontrei Lytsyä laulatin minä. Muita laulajia sanottiin kelvottomiksi ja praasniekan tähden olivat nekin pohmelossa, niin ettei niitä saatu laululle toinen muulle. Ilomantsista lähdettyäni en enään kerännyt mitään runoja, sen kuu matkustin kerkeämiseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät