Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Mies ja vaimo katselivat hetken aikaa toinen toisiansa, tietämättä mitä vastaisivat, joka vaiti olo vähän kauppiastamme kummastutti. Viimein sanoi mies kuitenkin: "luonnollisesti se on veljeni, vaan olemme monta vuotta olleet valta-mereltä eroitetut. Kuitenkin on hän perustanut onneni; häntä minun tulee kiittää nykyisestä vapaasta tilastani."
Rakastinhan Susannaa tuhansin kerroin enemmän kuin itseäni ja pitikö minun oman onneni tähden kiinnittää hänet mieheen, joka oli heikkojärkinen, ainoastansa sentähden että tämä ihminen olin minä itse? Ja minun mielensairauteni saattoi ehkä elämän pitkään käydä vielä pahemmaksi.
Jumalan haltuun, Isä Murzoll, virkkoi Wappu, jonka poskella kiilsi kyynel aamuruskon valossa: Nyt en minä enää palaja sinun tykösi, onneni on tuolla alhaalla; mutta olkoon sinulle kiitos siitä, että tähän asti olet suonut turvapaikan minulle kodittomalle.
Niin, juuri tässä heidät tapasin, tässä seisoin joku tunti takaperin puhtaana, selkeänä ja kaikkia pirullisia aikeita vailla. Ja nyt ... nyt olen... Oi voi, minä kauhistun itseäni. Minä olen murhaaja! Olen ihmisveren vuodattaja! Huuh! Olen kurjin olento maanpäällä ... olen oman onneni surmaaja... Olen kunnotoin ihmislapseksi! Oi äiti! Niin äiti... Mitä sanoneekaan hän?
Katrin kasvot kävivät lumivalkeiksi, ja tytär itki katkerasti, mutta kietoi rakkaudella käsivartensa äidin kaulan ympäri ja sanoi: "Kallis äiti, sinä voit pelastaa minut ja saattaa isäni toiseen mieleen, sinun kädessäsi on nyt onneni ja onnettomuuteni, eikä isän.
Sun silmäis ihanuutta Nyt uljas joukko soi Ikilaulujen ihmeellisten, Mitä vielä sä mielit, oi! Sun silmäs ihanaiset Ne turmion mulle toi, Ja onneni juurin ne raasti, Mitä vielä sä mielit, oi! Kellä ensi lempi, hän on Toiveittakin kuningas; Ken se lempii toisen kerran Toivotonna, narri on.
Tyvennyydessä täss' armaansa muisteli armas, Virkkoi: Todistajaks' rupee mulle sa kiv'! Vaan älä ylpisty, sull' toveria on monta: Joka paadelle, näät, kedon, mi ruokkivi mua, Joka puullekin myös tään metsän, jossa ma liikun, Huudan ma iloisena: Onneni muistona oo!
Teidän majesteettinne armo on runsain korvaus onneni epäsuosiosta, vastasi kreivi, joka oli siksi paljon hovimies, ettei voinut toisin vastata, mutta mielessään hän oli varsin tyytyväinen poikansa vastaukseen.
Päivää toista tämänkaltaista en elinkaudessani enään näe, sentähden sen tahdon iloisesti viettää ja vihamiestä, onneni kadehtijaa ei silloin oleman pidä. Tämän huoneen asukkaat, teidän kaikkein kanssanne sovintoon käydä tahdon. Silmämme vihainen isku ystävyyden loisteeksi muuttukoon! Toverit ja kylänmiehet, tehkäämme niin! SEPETEUS. Minä panen sanansa sydämellenne, sinä Nummisuutarin perhe!
Et sinä ivannut, impi, pilkannut pyhäinen piika, minä itse se ivasin, pilkkasin poloinen poika; minun omat miel'kuvani ne minua pilkkasivat, omat herjat haaveheni ne minua herjasivat, oman onneni kajastus se minulta mielen murti.
Päivän Sana
Muut Etsivät